politiikka

Vuodenvaihteen tienoilla poliittiset nuorisojärjestöt halusivat laillistaa nuuskan myynnin Suomessa.

biitti vapaaksi

Vuodenvaihteen tienoilla poliittiset nuorisojärjestöt antoivat yhteisen julkilausuman yli puoluerajojen, vieläpä sellaisen, jossa kritisoitiin poliittisten puolueiden yhdessä kehittämää holhouspolitiikkaa. Nuoret halusivat laillistaa nuuskan myynnin Suomessa. Idean isänä toimi kokoomusnuorten silloinen puheenjohtaja Juho Romakkaniemi.

Käytätkö itse nuuskaa, Juho?

”Kyllä. Olen nuuskannut jo vuosia. Ensi kerran kokeilin 11-vuotiaana, mutta varsinaisen käytön aloitin teininä, kun urheilin. Urheilukaverit suosittelivat, ja huomasin, että kovien treenien jälkeen oli venyttely tehokkaampaa mälli huulessa.”

Mistä hankit nuuskasi?

”Laivalta. Käyn reissussa, tai sitten joku muu käy ja tuo tullessaan.”

Miksi nuuskan myynti pitäisi sallia?

”Siihen on monta hyvää syytä. Ensiksikin, kun se kiellettiin, saatiin nuuskalle kielletyn hedelmän viehätys, ja nyt sitä käytetään enemmän kuin ennen. Kuitenkin nuuska on epäterveellistä, enkä suosittele sen käyttöä kenellekään. Tupakan myynti kyllä sallitaan, vaikka se on paljon vaarallisempaa, eli loistoesimerkki kaksinaismoralismista. Jos nuuskaa myytäisiin laillisesti, saataisiin verorahat pysymään maassa. Saahan sitä nytkin tiskin alta tietyistä paikoista, ja tällainen vähentää yleistä lain kunnioitusta. Eikä tiskin alta myydessä tunneta ikärajoja. Yhteiskunnan tehtävä on tiedottaa vaaroista ja haitoista, muttei holhota aikuisia ihmisiä.”

Olivatko kaikki poliittiset nuorisojärjestöt mukana?

”Kaikkia pyydettiin mukaan, mutta taakse tulivat kokoomusnuorten lisäksi lopulta Vasemmistonuoret, kristilliset nuoret sekä Rkp:n nuorisojärjestö.”

Miten muut reagoivat?

”Demarinuoret ja keskustanuoret olivat ensin idean takana, mutta vetäytyivät sitten. Taisivat pelätä emäpuolueidensa vanhoja konservatiiveja. Vihreät nuoret eivät tukeneet julkilausumaa alun alkaenkaan. Esiintyvät suvaitsevaisina, mutteivät ole sitä sen enempää kuin muutkaan. Erikoista on se, etteivät he voi hyväksyä nuuskan myyntiä, vaikka vielä vähän aikaa sitten olivat laillistamassa kaikkia huumeita. Ei Markus Drake yksin ollut hampun laillistamista ajamassa. Hän puhui suoraan vihreiden nuorten poliittisesta ohjelmasta.”

_______________

kyllä pitäisi äänestää kyllä

Eduskunnan kaksi vuotta sitten tekemä periaatepäätös viidennen ydinvoimalan rakentamisen puolesta on osoittautunut monen vuoden lobbaustyön tulokseksi.

Eduskunnan sisäisen lobbauksen ydinvoiman puolesta aloittivat neljä kokoomuksen, keskustan, Sdp:n ja vasemmistoliiton kansanedustajaa vuonna 1999, kertoo Ilari Hylkilä Jyväskylän yliopistolle tekemässään yhteisöviestinnän gradussa ”Suomen viidennen ydinvoimalan lobbaus kansanedustajan näkökulmasta”.

Gradua varten tehdyissä haastatteluissa suurin osa kansanedustajista korostaa, että lobbaus oli ”siistiä ja asiallista”, mutta jotkut vaikuttamisyritykset koettiin kuitenkin painostaviksi. ”Eniten mainintoja sellaisesta aiheuttivat joidenkin ydinvoiman vastustajien painostavat, uhkailevat ja leimaavat sähköpostiviestit.”

Ydinvoiman kannattajien tekemä painostavaksi koettu lobbaus tapahtui pääosin henkilökohtaisesti yksittäisten elinkeinoelämän edustajien tai etujärjestöissä työskentelevien henkilöiden kautta.

”Ihan tässä loppumetreillä sain itse asiassa kolme puhelinsoittoa: yksi tuli MTK:sta, ja kaksi tuli elinkeinoelämältä. Ja niissä sanottiin suoraan, että pitäisi äänestää ’kyllä’ ja että elinkeinoelämä kyllä sitten muistaa ne, jotka on äänestänyt ei, että kun vaalitkin on tulossa…” kertoo eräs ydinvoimaa vastustanut kansanedustaja.

Gradun mukaan ydinvoimalobbauksessa ei silti voida osoittaa tapahtuneen lahjontayrityksiä, tosin eräät haastattelut tukevat ”tulkintaa, jonka mukaan vihjailut vaalituen kytkemisestä ydinvoimapäätökseen olivat hyvin hienovaraisia, toisin sanoen hiukan peiteltyjä”.

Ilari Hylkilä: Suomen viidennen ydinvoimalan lobbaus kansanedustajan näkökulmasta. http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/v04/G0000435.pdf

_______________

kanavat auki

Juuri kun Ylen hallintoneuvosto on saanut aikaan periaatepäätöksen yhtiön osallistumisesta Helsingin Musiikkitalon rakentamiseen, edessä saattaa jo olla uusi tunteita kohauttava vääntö – nimittäin siitä, näytetäänkö europarlamenttivaalien ruotsinkieliset vaalivalvojaiset TV2:ssa vaiko pelkästään digitaalisesti Ylen ruotsinkielisellä FST-kanavalla.

Moni hallintoneuvostossa istuva puoluepoliitikko vaatii vaalivalvojaisia koko kansan analogiselle kanavalle, mutta siellä ohjelmapaikka sunnuntai-iltana 13.6. on jo aikoja sitten varattu jalkapallon EM-kisojen Ranska–Englanti-ottelulle, joka tietysti myös maksoi Ylelle jonkin verran kallista rahaa.

Kumpikohan Euroopan sivistysmaissa valittaisiin, eurovaalivalvojaiset vai EM-kisojen huippuottelu?

_______________

Mikael From, Kimmo Jylhämö, Julle Tuuliainen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu