sivari ratkoo riidat pihlajiston ala-asteella

Nuori rauhanturvaaja on taas valmis parantamaan maailmaa, yhden ihmisen kerrallaan.

Siviilipalvelus uudistui hieman viime kesänä, kun ensimmäiset miehet koulutettiin ehkäisemään kiusaamista ja väkivaltaa peruskouluissa.

”Tarkoituksena on antaa sivareille erikoiskoulutus, aivan niin kuin armeijassa varusmiehille”, kertoo Staffan Malmström Lapinjärven siviilipalveluskeskuksesta.

Malmströmin mukaan siviilipalvelusmiesten määrä on viime vuosina kasvanut, samoin niiden, jotka keskeyttävät armeijan. Vuosittain siviilipalvelukseen hakeutuu noin 2 500 miestä, ja heistä kymmenen valitaan väkivaltaa ja yhteenottoja ehkäisevään Vokt-koulutukseen. Lyhenne tulee sanoista väkivaltaongelmien konkreettinen torjunta.

”Tulevaisuudessa väkivallattomuuskoulutusta on tarkoitus antaa entistä useammalle siviilipalvelusmiehelle, ja pyrkimyksenä on, että heidän ylläpitokulunsa korvataan kouluille”, Malmström kertoo. Toistaiseksi projektin rahoittaja on kuitenkin auki.

Koulutuksen taustalla on nuorten keskuudessa lisääntynyt väkivaltaisuus, jota yritetään nyt ehkäistä siviilipalvelusmiesten avulla. Oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvoston teettämän tutkimuksen mukaan koulukiusaajilla on muuta väestöä suurempi riski tehdä rikoksia.

Väkivallattomuuskasvatus on lähtöisin Norjasta. Siviilipalvelukseen haluttiin saada enemmän sisältöä, ja vuonna 1995 siviilipalvelusmiehiä alettiin Norjassa kouluttaa nuorisotyöntekijöiksi. Norjassa väkivallanehkäisykoulutuksen suorittaa vuosittain vajaa parisataa siviilipalvelusmiestä.

Suomi seuraa ensimmäisenä maana Norjan toimintamallia. Aloitteentekijänä oli meillä rikoksentorjuntaneuvosto, ja Non Fighting Generation -järjestö on soveltanut toimintamallin Suomeen sopivaksi. NFG:llä on pitkä kokemus nuorten väkivallattomuuskasvatuksesta.

Suomessa siviilipalveluksensa suorittaa Vokt-hankkeessa tällä hetkellä viisi miestä. Yksi heistä on forssalainen Juha Lehtinen. Viime keväänä ylioppilaslakin saanut nuorukainen työskentelee Pihlajiston ala-asteella Helsingissä.

Lehtisen mielestä Vokt-koulutus peilaa hyvin asenteiden muuttumista siviilipalveluksen kannalta parempaan suuntaan. ”Kyllähän se kertoo jotain ihmisten kiinnostuksesta siviilipalvelusta kohtaan, kun palveluksen rakennetta kehitetään ja nuorille itselleen annetaan vastuuta.”

Pihlajiston ala-asteen rehtori Ari Vainikka pitää siviilipalvelusmiehiä tärkeänä koululle. ”Koen hirveän tärkeänä ja positiivisena sen, että lapsilla on joku, jonka luokse voi mennä, kun tulee ongelmia.”

Siviilipalvelusmies Juha Lehtisen valtakunta on cool down -huone, jossa hän selvittää oppilaiden kanssa tappelun tai häiriköinnin taustalla olevat syyt. ”Selvitämme ja sovimme tilanteen, jottei se uusiutuisi”, Lehtinen kertoo tehtävästään. ”Isommissa tapauksissa keskustellaan myös opettajan kanssa.”

Lehtisen huone on tavallinen luokkahuone, josta on poistettu kaikki tarpeeton. Oppilas voi tulla sinne milloin tahansa, joko omasta aloitteestaan tai opettajan lähettämänä. ”Tämä ei ole paikka, jonne tullaan viihtymään, muttei myöskään rangaistus”, Lehtinen tähdentää.

Ongelmatilanteita ei synny päivittäin, ja ne vaihtelevat luonteeltaan suuresti. ”Yhtenä päivänä tulee paljon oppilaita, toisena ei ketään.”

Lehtinen valvoo myös välitunteja ja osallistuu oppilashuollon kokouksiin, mutta muihin töihin häntä ei ole pistetty. ”Voin tehdä puhtaasti Vokt-työtä”, Lehtinen hehkuttaa. Norjassa yhtenä ongelmana ovat olleet sivareilla teetetyt lisähommat.

Juha Lehtinen sanoo hämmästelleensä sitä, kuinka paljon lasten kesken on erimielisyyksiä. ”Hätkähdytti nähdä, miten paljon pääkaupunkiseudulla on kiusaamista. Täällä on paljon rankempaa kuin Forssassa.”

Mikä sitten tekee nuorista väkivaltaisia? Rehtori Ari Vainikan mielestä syynä ovat raaistuneet pelit ja tv-ohjelmat. ”Lapset pitävät tappelemista leikkinä, ja sitten kun jotain sattuu vahingossa, alkaa oikea tappelu. Lapsilla hämärtyy se, mitä väkivalta aiheuttaa.”

Juha Lehtisen mielestä väkivaltaisuuden lisääntyminen johtuu ennen kaikkea kotioloista. ”Vanhemmilla ei ole tarpeeksi aikaa olla lastensa kanssa. Monien vanhemmat ovat eronneet, mikä tuo perheisiin epätasapainoa.”

Hiljattain voimaan tullut laki oikeuttaa opettajan tarvittaessa voimakeinojen käyttöön. Rehtori Vainikan mielestä on hyvä, että opettajalla on oikeusturva mahdollisissa yhteenotoissa.

”Yleensä riitatilanteet syntyvät pienistä asioista, ja vain todella harvoin opettaja joutuu turvautumaan voimakeinoihin”, Vainikka sanoo.

Ala-asteen oppilaat ovat suhtautuneet Juha Lehtiseen hyvin myönteisesti, mutta vielä he eivät uskalla tulla hänen luokseen oma-aloitteisesti. ”Lapsilla ei kuitenkaan ole ennakkoluuloja siitä, että olen sivari. Yläasteella se voisi olla ongelma.”

Haastattelun lopussa Lehtisen huoneen oveen koputetaan. Ovella seisoo opettajan lähettämä ”asiakas”. Nuori rauhanturvaaja on taas valmis parantamaan maailmaa, yhden ihmisen kerrallaan.

Sami Takala

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu