”rakastamme lapsiamme emmekä halua menettää heitä”

17-vuotiaana tehdystä murhasta ilmeisesti väärin perustein tuomittu Nanon Williams odottaa teloitusta Livingstonen kuolemansellissä Teksasissa. Tukiryhmä vaatii Williamsin vapauttamista ja uutta oikeudenkäyntiä.

Kun Yhdysvaltain presidentti tammikuussa piti kansakuntansa tilaa pohtivan puheen, hän ilmaisi sotatoimiin ja verohelpotuksiin liittyvien hyvien uutisten ja kannustavien sloganien lomassa kongressille huolensa myös Yhdysvaltojen massiivisen vankilaväestön yhteiskuntakelpoisuuden takaamisesta.

Aiemmin lähinnä vankiloiden sisään johtavia portteja aukonut presidentti Bush katsoi, että Yhdysvaltojen tulee toimia yhteiskuntaan palaavien vankien sopeuttamiseksi, sillä ”Yhdysvallat on toisen mahdollisuuden maa, ja kun vankilan ovet aukeavat, tulisi polun johtaa parempaan elämään.”

Vuoden 1977 jälkeen ulos johtavat portit on avattu lähes 900 vangille, jotka on viranomaisten toimesta siirretty parempaan elämään myrkkyruiskeella, sähkövirralla, ampumalla, kaasuttamalla ja hirttämällä. Joukossa on lukuisia yhdestä yksittäisestä väkivaltarikoksesta tuomittuja, joiden olisi presidentillisellä logiikalla voinut kuvitella ansaitsevan toisen mahdollisuuden eikä tulla suoraan tuomituksi kuolemaan.

Puheessaan Bush nosti esille myös huolensa lasten huumeidenkäytöstä. Esittäessään kongressille reilua 20 miljoonaa dollaria koulujen huumetesteihin hän totesi, ettei tarkoitus ole rankaista lapsia vaan lähettää heille sanoma: ”Rakastamme teitä emmekä halua menettää teitä.” Samat lapset, jotka Yhdysvalloissa ovat suojelun kohteena, voidaan tosin laillisesti tappaa rikoksista tuomittuina toivottomina ja epäinhimillisinä tapauksina, eläiminä.

Nanon Williams tuomittiin vuonna 1995 kuolemaan Adonius Collierin murhasta, jonka tapahtumahetkellä Williams oli 17-vuotias. Williamsin lisäksi yli 70 muuta tuomittua odottaa Yhdysvalloissa teloitustaan rangaistuksena alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta.

Yhdysvallat on kuuden viime vuoden aikana vastannut yksin yli 70 prosentista alaikäisten rikoksentekijöiden teloituksista maailmassa. Yhdysvaltojen esimerkkiä seuraavat vielä Iran, Jemen, Kiina, Kongon demokraattinen tasavalta, Nigeria, Pakistan ja Saudi-Arabia, mutta lukumääräisesti ei Yhdysvaltojen johtoasemaa uhkaa yksikään.

Tilastojen selvän kakkosmaan Iranin parlamentti on jo hyväksynyt kuolemanrangaistuksen alaikärajan nostamisen 18 vuoteen, ja maan valvontaneuvosto ottaa asiaan lähiaikoina kantaa.

Harvassa asiassa maailmassa vallitsee lopulta yhtä vahva sitoviin sopimuksiin ankkuroitu yksimielisyys kuin siitä, että lapsia tulee suojella ja lasten erityisasema ottaa huomioon eikä heitä voi kohdella aikuisten tavoin. Alaikäisten rikoksentekijöiden teloitukset yksiselitteisesti kieltävän lapsen oikeuksien yleissopimuksen on ratifioinut 192 valtiota, joukosta puuttuvat vain Somalia ja Yhdysvallat.

Presidentti Bush valotti puhuessaan Yhdysvaltojen tilasta maan perimmäisiä arvoja: ”Kuitenkin, jotkut asiat säilyvät, kuten rohkeus ja myötätunto. Meidän täytyy auttaa perheitämme kasvattamaan terveitä, vastuuntuntoisia lapsia. Autettaessa lapsia tekemään oikeita valintoja meillä kaikilla on työtä tehtävänä.”

Kahden huumekauppiaan lapsena ei pienen Nanon Williamsin ympärillä parveillut myötätuntoisia konservatiiveja auttamassa valintojen kanssa. Williamsin lapsuusmuistot ovat raskasta luettavaa: seitsemänvuotias Nanon yritti omassa kodissaan turhaan elvyttää kuoliaaksi ammuttua setäänsä äidin tapellessa toisen miehen kanssa, myös hänen isänsä ammuttiin kuoliaaksi huumekauppoihin liittyvässä kiistassa, FBI-agentti piti 11-vuotiaan Nanonin ohimolla asetta huumeratsian aikana ja poika jäi kotona toisinaan jopa viikoiksi yksin huumeiden ja alkoholin vaikutuksen alaisena olevien tuntemattomien aikuisten seuraan.

Oikeudenkäynnissä syyttäjä piti tällaisten lieventävien asianhaarojen esittämistä pilkkanaan. ”Hänellä on tämä ’voin tehdä tästä lähtien vaikka minkä tahansa murhan, koska seitsemän vuotta sitten perheessä oli jotain pahoja juttuja’ -homma.”

Amnesty kampanjoi parhaillaan alaikäisten rikoksentekijöiden teloitusten lopettamiseksi koko maailmassa. Yhdysvaltojen ulkoministerille Colin Powellille osoitettu vetoomus löytyy nettiosoitteesta www.amnesty.fi/toimi/kuu_vetoomus.htm. Nanon Williamsin omia kirjoituksia kuolemansellistä löytyy Williamsin tukiryhmän nettisivuilta www.navisa.org. Viime vuonna julkaistiin myös Nanon Williamsin kirjoittama kirja Still surviving.

Mikko Cantell

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu