voima puhuu | kriittinen markkinavoima

voima puhuu | kriittinen markkinavoima

Kun Voimaa perustettiin syksyllä 1999, moni tuttu media-ammattilainen pudisteli epäuskoisena päätään. Ideaamme siitä, että yhteiskuntakriittisen journalistisen sisällön voi yhdistää mainosrahoitteisen ja laajapainoksisen ilmaisjakelulehden muotoon, pidettiin lähinnä tolkuttomana.

Pessimismiin oli syynsä. Vastaavaa viritystä ei oltu tiettävästi kokeiltu muullakaan. Toisaalta kyynisellä 90-luvulla oli opeteltu ajattelemaan, että markkinoilla voi selviytyä vain kumartumalla aina ahneesti kohden keskiötä. Siis sinne, missä väriä on vähiten ja kaikenlaisen keskimääräisyyden tungosta eniten.

Silti Voiman tuotteistuksessa sovellettiin nimenomaan kuluttajasegmentoinnin peruslogiikkaa. Päättelimme, että näkökulmissaan avoimen haastavaa lehteä haluaa lukea paitsi riittävän suuri myös kaupallisesti mielenkiintoisella tavalla rajautuva yleisö. Profilointia auttoi sekin, että erilaiset kuluttajabarometrit osoittivat erilaisen arvohakuisuuden lisääntyvän myös laajemmin kuluttajien keskuudessa.

Sisällöllisesti Voiman yhteiskunnallisen sanoman voinee tiivistää perustelluksi huoleksi siitä, että globaalien markkinavoimien jatkuva voimistuminen näyttää koko ajan kaventavan poliittisen päätöksenteon valtaa, ihmisten perusoikeuksia, ympäristöongelmien ratkaisumahdollisuuksia, paikallisen yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja kulttuurisen omaleimaisuuden elintilaa. Unohtamatta tietenkään sitä, että juuri median yhdenmukaistuminen latistaa yhteistä maailmankuvaamme kaikkein rajuimmin.

Vaikka näin muotoiltuna Voiman missio vaikuttaa jonkin sortin punavihreältä taistelumanifestilta, lehden kokonaisidea on yhtä poliittista käsitettä monimutkaisempi. Onhan lehden tuotantotapa nimenomaan tarkoituksellinen näyttö siitä, että yhteiskunnan läpimarkkinoitumista voi – ja jossain mielessä saattaa olla välttämätöntäkin – käsitellä juuri kaupallisen konseptin sisältä käsin.

Alusta asti Voiman tekemisen tarkoitus on ollut puhutella moniäänistä seurakuntaa. Tämän tavoitteen toteumista kuvannee se, että viime marraskuussa tehdyssä lukijakyselyssä 28 prosenttia vastaajista arvioi, että ”vaikka Voima välillä ärsyttääkin minua, sitä kannattaa lukea sen erilaisuuden takia”.

Samaisen lukijakyselyn avulla hahmoteltu karkea kuva Voima-lukijan kuluttajaprofiilista löytyy tämän Voiman sivulla 8.

Tuomas Rantanen

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *