kuka mitä häh?

Lukuaika: < 1 minuutti

kuka mitä häh?

It-insinööri arveli keksineensä keinon, jonka ansiosta Suomen ei tarvitsisi luopua maamiinoistaan. Suomihan on tällä hetkellä ainoa EU-maa, joka ei ole allekirjoittanut henkilömiinat kieltävää Ottawan sopimusta.

Voiman lukija, reservin alikersantti ja it-insinööri, lähetti miinakieltokysymyksestä sähköpostia puolustusministeri Seppo Kääriäiselle sekä Voiman toimitukselle. It-insinööri arveli keksineensä keinon, jonka ansiosta Suomen ei tarvitsisi luopua maamiinoistaan. Suomihan on tällä hetkellä ainoa EU-maa, joka ei ole allekirjoittanut henkilömiinat kieltävää Ottawan sopimusta.

It-insinöörin mielestä Suomi voisi jatkossakin käyttää maamiinoja, mikäli niiden sytyttimet korvattaisiin uudenmallisilla, joissa on aikarajoitus. ”Esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua miinan aktivoinnista ei se enää räjähtäisi. Tällä saavutettaisiin monenlaista etua: 1) Ei tarvittaisi kuin uudet sytyttimet, itse räjähdettä ei tarvitsisi uusia. 2) Jos Suomessa alettaisiin tuottaa näitä sytyttimiä, luultavasti kysyntää olisi ulkomaillekin. 3) Mahdollisessa jälleenrakentamisessa säästettäisiin miinanraivauskustannuksissa. 4) Kriisitilanteen jälkeen alle kolmen vuoden kuluttua ei tarvitsisi pelätä liikkumista ulkona. Säästyisi paljon käsiä, jalkoja, kärsimystä sekä ihmishenkiä.”

Puolustusministeriö vastasi reilussa viikossa.

”Lähetitte puolustusministerille e-mailin koskien ideaanne maamiinakysymyksessä. Toimeksisaaneena haluan esityksenne johdosta todeta seuraavaa:

* Ottawan sopimukseen liittyen haluamme puolustushallinnossa puhua vain ’jalkaväkimiinoista’, sillä maamiina-termi on liian laaja ja saattaa aiheuttaa sen harhakäsityksen, että kaikki maassa käytettävät miinat kuuluisivat Ottawan sopimuksen piiriin. Sana maamiina on suora käännös englanninkielisestä termistä.

* Esittämänne innovaatio itsensä deaktivoivista miinoista on jo kaupallisena sovelluksena markkinoilla ja käytössä muun muassa Itävallassa. Eräät panssarimiinatyypit on varustettu teknisesti kehittyneellä mutta kalliilla sytyttimellä, joka tekee itsensä vaarattomaksi ennalta ohjelmoidun ajan kuluttua (esimerkiksi 90 päivää) ja vieläpä ’työntää’ miinasta maanpinnalle ohuen teleskooppimaston, joka ilmaisee vaarattomaksi tulleen miinan paikan maastossa.

* Jalkaväkimiinoihin, jotka ovat teknisesti erittäin yksinkertaisia ja massamaisesti käytettäviä, ei kyseisen kaltainen teknologia olisi taloudellisesti kannattavaa rakentaa, ja

* Suomi ei ole kyseisentyyppisten sytyttimien tuottaja, emmekä toisaalta voisi kansainvälisten sopimusten (EU Joint Action) perusteella sellaisia edes viedä, joten tästä ei aukene meille vientiosaamisen niche-aluetta.

Kiitoksia osoittamastanne mielenkiinnosta miinakysymykseen, kenraalimajuri Hannu Herranen, miinatyöryhmän puheenjohtaja”

Voima

  • 9.9.2009