Posti ei ole enää entisensä, kertoo Suomen Posti mainoskampanjassaan ja tarkoittaa, että Posti satsaa sähköisiin viestintäpalveluihin.
Posti ei ole enää entisensä, kertoo Suomen Posti mainoskampanjassaan ja tarkoittaa, että Posti satsaa sähköisiin viestintäpalveluihin. Tosiasiassa Posti ei ole ollut entisensä enää pitkään aikaan.
Viiden viime vuoden aikana Suomen Posti Oyj on ulkoistanut keskeisiä toimintojaan yli kymmeneen tytäryhtiöön. Osa näistä yhtiöistä on jo myyty, koska niiden ei koeta kuuluvan Postin ydinliiketoimintaan. Paine yksityistää on kova. Paine tulee EU:sta. Lissabonin EU-huippukokouksessa vuonna 2000 sovittiin postipalvelujen avaamisesta kilpailulle.
Kaikessa hiljaisuudessa onkin jo tapahtunut paljon: Postin linja-autoyhtiö Gold-Line myytiin Koiviston Autolle. Arvokäsittely SPAC Oy meni tanskalaiselle pörssiyhtiölle Falkille. Saksan Postin omistama Danzas valtasi vuosi sitten enemmistön Postin kuljetusyhtiöstä Kelpo-Kuljetuksesta.
Postin johto on ilmoittanut, että seuraavaksi myydään korjaamo- ja leasingtoimintaa harjoittava Easy Km Oy ja SPS-Siivouspalvelut Oy.
On mahdollista, että Postia trimmataan nyt pörssikuntoon. Viime vuonna Posti osti atk-yhtiö Tietonauhan sekä sähköisiin viestinvälityspalveluihin keskittyvät yhtiöt, pohjoismaisen Capella Groupin ja kotimaisen Atkos Oy:n. Helmikuussa Posti osti vielä saksalaisen, sähköiseen tiedonhallintaan erikoistuneen Eurocom Depora -yhtiön.
Kilpailukykyä on parannettu ulkoistamalla myös osa Postin ydinbisneksestä. Uudenmaan postinjakelua on tämän vuoden alusta hoitanut erillinen yhtiö, Jakelu-Ykkönen. Uudellamaalla yritysten ja yhteisöjen postipalvelut ovat niin tuottoisaa toimintaa, ettei uuden yhtiön menestymisestä liene epäilystä. Mutta miten käy haja-asutusalueiden jakelun?
Nyt posti kulkee vielä yhtä hyvin Pelkosenniemellä, Bromarvissa ja Helsingissä. Paketit tulevat nopeasti perille kaikkialle maahan. Kotimaan kirjelähetys vie vain vuorokauden, korkeintaan kaksi, ja ihmiset ovat tyytyväisiä. Tämä on mahdollista, koska ruuhka-Suomen tuottoisat alueet rahoittavat postinkantoa syrjäseuduilla ja firmojen ostamat postipalvelut yksityisten ihmisten postipalveluja. Postihan tuottaa valtiolle tuloa. Viime vuonna voittoa tuli 32 miljoonaa euroa.
Posti-konsernin tuloista vain kahdeksan prosenttia tulee yksityisiltä asiakkailta. Varsinainen bisnes on siis yrityspalveluissa. Mutta miten sitten yksityisasiakkaiden ja haja-asutusalueiden palvelut jatkossa rahoitetaan, jos Postin yksityistäminen etenee ja tuottoisimmat osat ulkoistetaan ja myydään pois? Vaihtoehtoja on useita.
Posti voi tarjota nykyistä huonompaa palvelua, kun kustannuksista on tingittävä. Tuolloin posti kulkisi haja-asutusalueiden asiakkaille harvemmin kuin nyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on alueita, joissa posti kannetaan vain kolmena päivänä viikossa. Toinen vaihtoehto on, että valtio alkaa tukea harvaanasuttujen alueiden postinkantoa. Tai sitten asiakkaat maksavat haja-asutusalueilla postipalveluistaan enemmän kuin kaupunkien asukkaat.
Postin lopullinen kohtalo on vielä auki. Toistaiseksi Postin palvelutehtävä turvataan lailla ja hallitusohjelmassakin lukee, että ”Suomen Posti Oy:llä on jatkossakin merkittävä julkinen palveluvelvoite. Tämän vuoksi yhtiön omistus säilyy valtiolla. Sen toimintaa tehostetaan muun muassa organisaatiota kehittämällä ja toimintatapoja uudistamalla ottaen huomioon Euroopan unionissa tapahtuva kehitys.”
EU:ssa tapahtuva kehitys tarkoittaa näillä näkymin sitä, että EU-termein ilmaistuna ”sisämarkkinat saatetaan loppuun” myös postipalvelujen osalta. Suomeksi sisämarkkinoiden saattaminen loppuun merkitsee yksityistämistä. Postipalvelut on avattava kilpailulle EU-maiden sisällä.
Tästä väännetään nyt unionissa rajusti kättä. Kädenvääntöön osallistuu myös vaikutusvaltainen Euroopan teollisuusjohtajien pyöreä pöytä (ERT). Teollisuusjohtajien etujärjestö lähetti EU:n maaliskuiseen Barcelonan huippukokoukseen tiukkasanaisen paimenkirjeen, jossa vaadittiin Lissabonin huippukokouksen päätösten ripeämpää täytäntöönpanoa, esimerkiksi postipalvelujen pikaista yksityistämistä sekä sähkö- ja kaasumarkkinoiden avaamista ensi tilassa.
Euroopan teollisuusjohtajien paimenkirje Barcelonan EU-huippukokoukselle löytyy pdf:nä nettisivuilta www.ert.be.
Jaana Airaksinen
