Europarlamentti on päättänyt uudesta tietosuojadirektiivistä, jonka perusteella puhelin- ja nettiyhtiöt joutuvat säilyttämään useiden vuosien ajan tietoja kansalaisten lähettämistä sähköpostiviesteistä ja fakseista sekä soitetuista puheluista.
Europarlamentti on päättänyt uudesta tietosuojadirektiivistä, jonka perusteella puhelin- ja nettiyhtiöt joutuvat säilyttämään useiden vuosien ajan tietoja kansalaisten lähettämistä sähköpostiviesteistä ja fakseista sekä soitetuista puheluista. Tiedot tulee säilyttää mahdollista viranomaisten tulevaa käyttöä varten. Päätös tulee voimaan vuoden 2003 lopussa.
Muutos nykykäytäntöön on melkoinen, sillä nykyisin puhelin- ja nettiyhtiöt säilyttävät tietoja lähinnä laskutusta varten vain muutaman kuukauden ja poliisi pääsee tietoihin käsiksi ainoastaan oikeuden päätöksellä.
Euroopan parlamentti, Euroopan neuvosto ja EU-komissio väänsivät muutoksesta pitkään kättä. Muutos hyväksyttiin lopulta muutamin pienin täsmennyksin. Niinpä direktiivin mukaan viranomaiset voivat käyttää tietoja vain ”siinä määrin kuin se on tarpeen, jotta demokraattiset yhteiskunnat voivat varmistaa kansallisen turvallisuutensa”. Ihmisten tietojen säilyttämisen täytyy perustua ”lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin”, ja tietojen säilyttämisajan tulee olla rajoitettu.
Kansalaisoikeuksien toteutumista tarkkailevan Statewatch-järjestön mielestä nuo täsmennykset ovat silkkaa sanahelinää. Kansainvälinen journalistiliitto puolestaan toteaa, että direktiivi avaa tien ”urkkijayhteiskuntaan, jossa viranomaiset valvovat yksityistä tiedonvaihtoa”.
Suomen viestintäviraston mukaan huoli on liioiteltu. Virastosta korostetaan, että direktiivi jättää tietojen säilyttämisestä ja seurannasta päättämisen lopulta kansalliselle tasolle.
Kaikkien 15 EU-maan odotetaan kuitenkin muokkaavan direktiivin osaksi omaa lainsäädäntöään. Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö on huhtikuusta asti valmistellut sähköisen viestinnän tietosuojaan liittyvän lainsäädännön uudistusta. Ministeriö laatii myös ehdotuksen, miten sähköisten viestien säilyttämistä ja niiden käyttöä Suomessa jatkossa säännellään.
Suomen osalta asia on siis vielä auki, ja ainakin teoriassa avoin julkinen keskustelu voi vaikuttaa valmisteilla olevan lakiuudistuksen sisältöön. ”Asiasta olisi hyvä käydä aktiivista ja laajaa keskustelua tosiasioiden pohjalta”, toivoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.
Mutta joskus noiden tosiasioiden selvillesaaminen näyttää olevan sattumasta kiinni. Viikko europarlamentin äänestyksen jälkeen EU:sta vuoti julkisuuteen Euroopan maiden poliisiviranomaisten yhteistyöelimen Europolin kokousmuistio. Europol oli kokouksessaan Haagissa 11. huhtikuuta laatinut eräänlaisen toivomuslistan kaikesta siitä tietoliikenteestä, jonka EU-maat haluavat puhelin- ja nettiyhtiöiden säilyttävän poliisiviranomaisten mahdollista käyttöä varten.
Mark Waller
