Lakota, USA

Siouxeihin kuuluvat lakotat kyllästyivät sortoon omilla maillaan ja julistivat alueensa itsenäiseksi valtioksi.

Yhdysvaltain keskilännessä kuohuu. Lakota-, eli teton-sioux-intiaanit antoivat joulukuussa julistuksen, jossa he vetäytyvät kaikista sopimuksista USA:n kanssa. Sopimukset eivät ole edes ”sen paperin arvoisia, jolle ne on kirjoitettu”, julistaa Lakotah Oyate (Lakotan kansa) -järjestö nettisivullaan. Järjestö sanoo edustavansa kaikkia lakotoja.

Google Newsin mukaan Russell Means, pitkän linjan aktivisti totesi toimittajille ja Bolivian suurlähetystön delegaatiolle 20. joulukuuta Washingtonissa:

”Jokaista 33 sopimusta on rikottu järjestelmällisesti, jotta voitaisiin varastaa kulttuurimme, maamme, lapsemme ja mahdollisuus ylläpitää omaa elämäntapaa. Emme ole enää USA:n kansalaisia.”

Meansin mukaan kaikki amerikkalaiset, jotka elävät Etelä- ja Pohjois-Dakotan, Nebraskan, Montanan ja Wyomingin osavaltioissa, joiden alueille uusi tasavalta Lakotah sijoittuu, ovat vapaita liittymään Lakotahiin.

”Tämä on itsenäisyysjulistus. Olemme vakavissamme rakentamassa tulevaisuuttamme”, sanoo sähköpostitse tavoitettu lakota-aktivisti Phyllis Young. Hänen mukaansa lakotojen vetäytyminen sopimuksista on täysin Yhdysvaltain lakien mukaista.

”Yksi sopimusartikloista sanoo, että lakotat tulevat USA:n kansalaisiksi säilyttäen oikeuden asumaansa maahan. Maat on petoksella viety meiltä, joten sopimukset raukeavat.”

Young viittaa lisäksi Wienin konventin ja USA:n vuonna 1980 hyväksymiin sopimuksiin alkuperäiskansojen oikeuksista. Sopimusten mukaan lakotoilla on oikeus itsenäisyyteen.

Vuonna 1980 USA:n korkein oikeus määräsi siouxeille maksettavaksi 122 miljoonaa dollaria korvaukseksi heidän maidensa viemisestä vuonna 1877. Tuumaakaan maista ei silti suostuttu palauttamaan.

Syksyllä 2007 YK hyväksyi viimein alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen, mutta USA, Kanada ja Australia kieltäytyivät allekirjoittamasta sitä. Lakotat pyytävät nyt itsenäisyytensä tunnustamista yk:lta sekä maailman valtioilta. Jotkut Etelä-Amerikan maat ja Venäjä ovat Youngin mukaan harkinneet Lakotahin tunnustamista.

Edellinen kova kamppailu intiaanien oikeuksista käytiin vuonna 1973, jolloin 300 American Indian Movementin AIM:n aktivistia valtasi Wounded Kneen kylän Pine Ridgen reservaatissa Etelä-Dakotassa protestiksi kahden intiaanin murhasta. FBI ja kodinturvajoukot piirittivät kylän panssarien ja ilmavoimien tuella. Piiritys kesti 71 päivää ja sen aikana sai surmansa kaksi AIM:n aktivistia ja yksi poliisi.

Intiaanien asema saattaa olla paperilla parantunut noista päivistä, mutta syyt lakotojen itsenäisyysjulistukseen ovat ilmeiset. Lakota Oyaten nettisivulla julkaistut tilastot luovat karun kuvan lakotojen oloista maailman rikkaimman valtion Yhdysvaltain alaisuudessa.

Lakotoista 97 prosenttia elää virallisen köyhyysrajan alapuolella, keskitulot jäävät 3 000 dollariin vuodessa henkilöä kohti, työttömyys huitelee 85 prosentissa, ja alkoholismi ja huumeet vaikuttavat 80 prosenttiin perheistä. Reservaateissa kolmasosa taloista on vailla puhdasta vettä, 40 prosentilla ei ole sähköä, 60 prosentilla ei ole puhelinta, yhdessä asunnossa elää keskimäärin 17 ihmistä.

Joka talvi vanhuksia kuolee hypotermiaan. Tuberkuloosi on kahdeksan kertaa yleisempää kuin USA:n keskiarvo, lapsikuolleisuus viisi kertaa ja nuorten itsemurhat puolitoista kertaa yleisempiä. Lakotoista enää 14 prosenttia puhuu omaa kieltään. Lakotoilla on korkein kuolleisuus USA:ssa, ja elinajanodote on matalimpia maailmassa – 44 vuotta.

”Meille taattiin kongressin asetuksella 30 vuotta sitten uskonnonvapaus, mutta nyt pyhät paikkamme, kuten Bear Butte -vuori, on yksityistetty. Koetamme taistella oikeudessa niiden puolesta, mutta se on vaikeaa”, Young sanoo.

Hän viittaa paikallisoligarkin Jay Allenin suunnitelmaan rakentaa Etelä-Dakotaan Bear Butten viereen motocross-kilpailurata, konserttihalli, hotelleita ja saluunoita. Suunnitelma on nostattanut seudun intiaanit, kristityt ja rancherit samaan rintamaan torjumaan motorisoitujen roskaajien ryntäystä. Bear Butten suojeluliike on kerännyt adresseja, järjestänyt mielenosoituksia ja painostanut päättäjiä.

”USA on aiemminkin vetäytynyt kolonisoimiltaan alueilta, kuten Filippiineiltä ja monilta Tyynenmeren saarilta”, Young muistuttaa. Mutta entä kun itsenäiseksi julistautunut maa on Yhdysvaltain ympäröimä?

Tämä ei lakotoja tunnu haittaavan. Lakotah on ryhtynyt myöntämään omia passeja ja ajokortteja. Lakotahin hallitus lähetti tammikuun ensimmäinen päivä kehotuksen lopettaa miehitys niiden USA:n osavaltion viranomaisille, joiden alueet sivuavat Lakotahia.

Useat Yhdysvaltain intiaanikansoista tukevat Lakota Oyaten julistusta, mutta lakotojen heimoneuvostot ovat olleet varovaisempia. Tähän mennessä vain yksi heimoneuvosto on yhtynyt julistukseen, kaksi heimoneuvostoa on kieltäytynyt ja muut pysytelleet vaiti.

Vaiennut on myös USA:n hallitus. Tähän mennessä lakotat ovat saaneet yhden vastauksen: Etelä-Dakotan republikaani-senaattori Sam Kephart on luvannut tavata Russell Meansin. Lakota Oyate väitti 18. tammikuuta päivätyssä tiedotteessaan aktivistiensa joutuneen mustamaalaus- ja uhkailukampanjan kohteiksi. Lakota Oyate vertaa kampanjaa fbi:n 1960- ja 1970-luvuilla Mustien panttereiden ja AIM:n tukahduttamiseksi soveltamaan Cointelpro-ohjelmaan. Uhkauksia on esittänyt myös Yhdysvaltain intiaaniasiaintoimisto BIA.

Uudelta valtiolta eivät ainakaan suunnitelmat lopu, eikä niitä voi huimapäisyyden puutteesta moittia.

”Lakotat eivät peräänny. Tällä hetkellä neuvottelemme sijoittajien ja maanomistajien kanssa. Tarkoituksemme on rakentaa tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleja uusiutuvan energian tuottamiseksi. Pohdimme myös mahdollisuutta perustaa sokerijuurikasviljelmiä etanolin tuottamiseksi biopolttoaineeksi”, Young visioi.

Energiaa aiotaan jakaa Lakotahin kansalaisille ilmaiseksi. Youngin mukaan Lakotah perustuu vapaan yhdistymisen periaatteelle. Valtio tulee olemaan löyhästi toisiinsa liittyneiden paikallisyhteisöjen konfederaatio, jonka hallinta perustuu konsensukseen. ”Tämä on perinteinen hallintomuotomme”, Young painottaa.

Lakotojen vaatimuksista on raportoitu sekä Yhdysvaltain että ulkomaiden medioissa. Itsenäisyysjulistuksen jälkeen Lakotah Oyaten nettisivuilla kävi viikon aikana yli puoli miljoonaa vierailijaa sadasta eri valtiosta.

”Bolivia on ilmaissut meille tukensa. Venezuela on osoittanut solidaarisuutta, ja venezuelalainen Citgo-yhtiö on lahjoittanut 375 000 dollarin arvosta polttoainetta”, intoilee Phyllis Young.

Mutta mitä tekee USA:n hallitus?

_______________

Fakta

Lakotat ovat sioux-kansan kolmesta heimosta läntisin. Kaksi muuta sioux-heimoa ovat dakotat ja nakotat. Lakotoiden joukosta nousi aikoinaan legendaarisia sotureita kuten Istuva Härkä, Hullu Hevonen ja Punainen Pilvi. Kaikkiaan siouxeja on 150 000, heistä lakotoja noin 70 000.

www.lakotaoyate.net

Ville Ropponen

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *