Maailma & me

Maailma & me

LUONNONYSTÄVÄ HAUTAAN. Ruotsissa on ryhdytty ratkaisemaan ekologisen hautaamisen pulmaa. Ruumisarkkujen lahoaminen rasittaa pohjavesiä ja tuhkauksessa ilmaan vapautuu elohopeaa. Uusi ratkaisu on syväjäädytyskuivaus eli promessio. Ruumista ei syväjäädytetä odottamaan sulatusta ja uutta elämää, vaan ruumis hajotetaan luonnonmukaiseksi tomuksi maissi- tai perunatärkkelysarkussa. Ruumis värähtelee tomuksi -196 asteessa, ja tomun voi haudata maan ylimpään kerrokseen. Siitä jäännökset hajoavat luontoon nopeasti. Ensimmäinen jäädyttämö eli promatario aukeaa Ruotsin Jönköpingissä 2006.

KOULUUN SIITÄ NIINKU OLIS JO! Moni koulumurhaaja Yhdysvalloissa on käyttänyt mielialalääkkeitä. Tutkimukset ovatkin viitanneet siihen, että fluoksetiinia sisältävällä Prozacilla ja väkivaltaisella käytöksellä saattaa olla kytköksiä. Yhdysvaltojen lääke- ja elintarvikevirasto (FDA) määräsi jo vuonna 1991 lautakunnan pohtimaan varoitusmerkin lisäämistä Prozac-lääkkeisiin. Prozacin oli todettu tekevän potilaista väkivaltaisia ja itsetuhoisia. Viidellä kymmenestä lautakunnan jäsenestä oli taloudellisia kytköksiä lääkeyhtiöihin, ja ehdotus varoitusmerkistä hylättiin. Sen sijaan lääkeyhtiöiden palveluksessa olevat psykiatrit suosittaisivat pakollista Prozac-kuuria kaikille nuorille. www.counterpunch.org/cockburn04022005.html

”SYNNYIN LEHMÄSTÄ” Tiedotusvälineissä Prometheus on hurjana, hän käskee lopettamaan myyteistä hössöttämisen. Daidalos esittelee uuden labyrinttinsa. ”NYT PUHUU ZEUKSEN EX!” Ja Narkissos kertoo voittaneensa masennuksen. Ilmoituksella kumotaan viikonloppuliitteen kahden aukeaman julistus, joka traagisella sisällöllään on kalvanut meitä vuosien pituisilta tuntuvat 48 tuntia ja jonka vuoksi ihmiset ovat myötätunnosta jättäneet täyttämättä työllisyysaikaa koskevia ilmoituksiaan, minkä viranomaiset ovat näissä olosuhteissa katsoneet täysin hyväksyttäväksi. ”Rhea: Kronoksen bulimia koettelee perheonnea!” Joskus käy niin, että yksi näyttäisi kertovan täysin eri asiasta kuin toinen. ”Sisyfos: olen Jeesus!” ”Jeesus: olen Sisyfos!” Eipä auta muu kuin tutkia molemmat ja silloin huomaakin niiden tarkoittaneen yhtä ja samaa.

REMMI PUHUU IHOLLE. Psykiatri Marina Chukrova Novosibirskissä Venäjällä parantaa päihderiippuvaisia piiskaamalla heitä pakaroille. Hakkaaminen saa potilaiden pyllyt mustelmille, mutta haavoilta hakattavat välttyvät. Alkoholistit ja huumeriippuvaiset kärsivät nimittäin endorfiinien, eli hyvänolon hormonien, puutteesta. Tämän seurauksena ihon päällimmäisen kerroksen herkkyys on heikentynyt, ja addiktit tuntevat olonsa epämukavaksi omassa nahassaan. Chukrovan mukaan 300 iskua kerran viikossa muutaman viikon ajan saa potilaat tuntemaan oman kehonsa uudelleen, jolloin päihteiden himo ei yllätä. Chukrovan kymmenestä ensimmäisestä potilaasta neljä karkasi mieron tielle, mutta kuusi on kuivilla. www.themoscowtimes.com/stories/2005/04/14/003.html

OI MUTSI, MUTSI. Menneenä talvena tehdyn tutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista ei sallisi naispareille hedelmällisyyshoitoja. Yksineläville naisille luku oli 40 prosenttia. Pelottavia lepakoita viuhtoo ilmatilassa. Lesbo-äitien kotona seinät ovat kierot ja lapsi kasvaa seinien mukaan. Koulussa tunkee äpärähäpeä: kun ei ole lapsella isää! Vaikka hävetähän saisi koululaisista tuon kelan mukaan moni muukin: isä aina töissä, isä toisella paikkakunnalla, isä poissa oleva, ei kuulu, ei näy. Homot ja lesbot ovat keskimäärin yhtä hyviä tai huonoja vanhempia kuin heterot. Suomalaisten mielestä onni on perhe-elämä ja perheen hyvät ihmissuhteet. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n alkuvuodesta julkaiseman tutkimuksen mukaan 83 prosentille suomalaisista tämä asia on ykkössijalla. Ura ja varakkuus tulevat vasta kaukana perässä. Kukapa sanoisi, ettei lapsen etu ole onnellinen perhe? Kokoonpano olkoon mikä tahansa, perhe kuin perhe, äitienpäivän juhlija sellainen äiti kuin on. Riikka Ala-Harja

DUUNARIN MUSEO. Finlaysonin portin pielessä Tampereella ei ole enää koppalakkista vartijaa. Astelen kaariportista sisään. Nyt on yrittäjiä, onpa Siperiassa, entisessä kehräämössä, Aamulehtikin. Kiipeän Työväen keskusmuseon näyttelytilaan. Tamperelainen Asko Salminen ripustaa siellä Toinen historia -näyttelyään. Isoja sinisävyisiä mustavalkokuvia ja metalliesineitä. Työhanskojen sormet sojottavat pystyssä kvartsihiekassa. Muistoja menneistä raskaan metallin ajoista: kirkkaat tehtaan merkillä varustetut alasimet. Pääosissa ovat Lokomon naiset ja miehet työvaatteissa, ylväinä kuin Ateneumin potreteissa. Tämä ei ole katsojalle helppo näyttely ja se on hyvä asia. Yksi vaikuttavimmista kuvista on Nikkelistä Venäjältä, Murmanskin läheltä. Kuvan maisema on lohduton. Rinteessä töröttävät kuolleet puut, aluskasvillisuus on täysin tuhoutunut. Poistuessani näyttelystä huomaan, että museorakennuksen toisella puolen, kosken rannalta, puuttuu taas yksi rakennus. Toivo Koivisto

Voima

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu