5×5

Lukuaika: 2 minuuttia

5×5

Viisi ihmistä lukee kaunokirjan.

Sisustaja

1. Päähenkilö ottaa suhdetta kaikkeen ympärillä näkyvään. (Millaistakohan olisi muusikon ajatuksissa?)

2. ”Kakkonen on kauneimpia lukuja, siinä jäntevä kaari ja horisontaalinen suora yhdistyvät sopusointuisasti.”

3. Päähenkilö on jämähtänyt esikuvaansa Mies van der Roheen. (Kirjailija on kiitettävästi lukenut Miesin ja aikalaisten elämäkertoja.)

4. (Toiset jämähtävät esimerkiksi antiikkiin.)

5. Kirjan teema on ylimielisyys. Joka silloin tällöin on myös huvittavaa.

Lukija: Tuija Järvenpää, muotoilija

Kirja: Torgrim Eggen. Sisustaja. Suom. Katriina Savolainen. 450 s. Gummerus 2005.

Rakkauden ja vastarinnan ylistys

1. Falangistien Espanja, Barcelona ja sen syrjäkujat, joiden hämärissä hävinneet nuolevat haavojaan.

2. Niin vähän aikaa on siitä, kun riitaantuneet tasavaltalaiset ammuskelivat toisiaan Las Ramblasin katoilta ja pettynyt Orwell kirjoitti kaiken muistiin. Rumbala, rumbala, rumbala…

3. Sukellus katolisen caudillismon lähihistoriaan: mahtisukujen perhekronikoita, libidonsa kutsua seuraavia vahvoja miehiä ja alistettuja naisia. Juonia ja itkua kulissien takana, poliisi vartioi ja pappi siunaa.

4. Ylistys rakkaudelle ja arjen vastarinnalle: kotiapulaisten, huorien ja divarinpitäjien, kiduttajiltaan livistäneiden pummien verkostoille.

5. Kuin rikkaruoho ne puskevat raon vankimpaankin julkisivuun. Mainion käännöksen ansiosta ei enää harmita, etten sittenkään sukeltanut alkukielellä tähän tarinaniskennän ja juonenkäänteiden runsaudensarveen.

Lukija: Jukka Pääkkönen, tiedottaja, kehitysyhteistyön opettelija

Kirja: Carlos Ruiz Zafón. Tuulen varjo. Suom. Tarja Härkönen. 647 s. Otava 2004.

Kultainen noutaja

1. Jano ennen sadetta. Olen kadonnut.

2. Auttaako liike unohtamaan vai muistamaan?

mainos

3. Kaipaan liikaa; entä jos en täyty? Kuuluisinpa kuulumisiisi.

4. Tapasin kadulla itseni, nyt jo hänet, emme tervehtineet. Sana on sokeudessani jälkikuva.

5. Kun kaikki tyhjenee, lähden kauas ja tiedän että maailma rakentuu pienistä paloista.

Tarkkaavainen elää, vaikka tekisikin kipeää.

Lukija: Jussi Olavi Nikkilä, näyttelijäopiskelija

Kirja: Timo Lappalainen. Kultainen noutaja. 98 s. Like 2005.

Hongan tarina

1. Ei se ole mitään leikkiä, kun honkalapsi ja kirves ovat samalla asialla – kuinka lyhyt voi ollakaan lapsuus.

2. Se mikä tässä kirjassa on totta, on se, että tikkuisista sormennenistä haisee pillu ja härskiintynyt voi.

3. Tällä aikamatkaverbalaattorilla pääsee sinne, missä elämisen perusta on tiedon ja taidon samuus. Mikäs se elämä taas olikaan tänään?

4. Menestys vaatii hyvää hajuaistia ja tyylitajua tarttua kiinni ohimenevään hetkeen.

5. Mahdottomuus on erilainen mahdollisuus. Opas voi ollakin jo kerran hylätty, mutta vanha ja toimiva.

Lukija: Hannu Väisänen, kansalaisaktivisti

Kirja: Heikki Turunen. Hongan tarina. 598 s. WSOY 2005.

Vuodet vetten päällä

1. Kirja on runoteos monensuuntaisista matkoista, matkoista suolaiseen Afrikkaan, museoihin, Rodokselle, irtiottoa mahdottomasta rakkaussuhteesta.

2. Siinä on valon välähdyksiä, oivalluksia, tunteita, muistoja, kulttuurihistoriaa.

3. Kaikilla matkoillamme raahaamme suuria vanhanaikaisia matkalaukkujamme, varsinkin sitä raskainta. Sitä, johon olemme pakanneet kaikkein kipeimmät ja keskeneräisimmät asiamme.

4. Vain hetkittäin osaamme luopua raahaamisesta ja antaa tilaa jollekin uudelle, elämälle itselleen. Silloin voi katsella kuinka jokin matka-arkuista unohtuu rannalle, katoaa asemalle.

5. Elämä ei ole joko-tai vaan sekä-että. Eikä sitä kysytty meiltä.

mainos

Lukija: Erja Lahdenperä, satunnainen matkaaja, satunnainen lukija

Kirja: Anni Sumari. Vuodet vetten päällä. 95 s. Johnny Kniga 2005.

Voima

  • 9.9.2009