Potemkin upottaa Titanicin

Propagandakin voi olla viihdyttävää.

”PROPAGANDAKIN voi olla viihdyttävää”, tokaisee Elokuvaosasto Mahorkassa ja Siansorkassa toimiva Henna-Riikka Rumbin kysymykseen neuvostopropagandaelokuvien kiinnostavuudesta.

Rumbin painottaa, että neuvostoelokuvallakin on omat genrensä. Propagandaelementit ovat vain osa neuvostoliittolaista elokuvaa.

Stalinin aikana kolhoosimusikaalit olivat huippusuosittuja. Eivät aihepiirinsä takia, vaan nimenomaan siksi, että ne olivat viihdyttäviä, aivan niin kuin Hollywood-vastineensa tahollaan.

”Tiedostavan katsojan ei välttämättä tarvitse samastaa elokuvien esittämää fiktiivistä maailmaa ja historiallista todellisuutta. Molemmat voivat kyllä kertoa jotain toisistaan, eikä sitäkään kannata unohtaa, mutta eri asia on, joutuvatko elokuvat vastaamaan myös todellisuuden ongelmakohdista”, Rumbin miettii.

ELOKUVA-ASIANTUNTIJAT usein pitävät neuvostoelokuvan kultakausina 1920-lukua, aikaa ennen Stalinin valtaan nousua, ja niin sanottua suojasään aikakautta eli Hruštševin valtakautta, 1960-lukua.

Rumbin ja Mahorkan ja Siansorkan puheenjohtaja Jarkko Silén eivät ole innostuneita kategorioimaan neuvostoelokuvaa kultakausiarvostuksen mukaan. Elokuvakerho valitsee elokuvansa paljon monipuolisemmin.

”Rempseä kolhoosikuvaus rikkoo mielikuvan neuvostoelokuvasta helposti”, muistuttaa Silén.

ELOKUVAOSASTO MAHORKKA ja Siansorkka sai alkunsa kiinnostuksesta neuvostoelokuvaan, Rumbin muistelee. Ensin kaivettiin varastoista vanha 16-millinen Hokushin-projektori. Debyyttinäytännössä Turun Kårenilla esitettiin vuonna 1998 neuvostoaikaisia propagandarainoja, ohjelmanumero oli osa nostalgiailtaa.

Elokuvaharrastajien uteliaisuus itänaapurin menneeseen elokuvatuotantoon on sittemmin poikinut kerran kuussa näytettävien neukkuleffojen lisäksi elokuvafestivaaleja niin Suomessa kuin Venäjällä.

”Kävijämäärä tavallisissa elokuvaesityksissä on keskimäärin kolmekymmentä katsojaa. Tosin Panssarilaiva Potemkin ja Moskova ei usko kyyneliin vetivät salin täyteen niin, etteivät kaikki mahtuneet istumaan”, toteaa Silén.

Elokuvaosasto Mahorkan ja Siansorkan viimeinen näytös tänä keväänä, Kasakoita Tonavalla, esitetään 29.4. Lisätietoja: http://users.utu.fi/tkorte/mahorkka/elokuvak.html

Ari Sardar

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu