Lukija puhuu

Lukijoilla on asiaa Turkista, USA-vastaisuudesta ja kannabiksesta.

Turkki ei ole valmis EU:hun

EU:N JÄSENEKSI on pyrkimässä myös Turkki, joka ei kuitenkaan kykene täyttämään jäsenyydelle vaadittavia kriteerejä. Este maan jäsenyydelle on etenkin maan huono ihmisoikeustilanne. Turkkion hakenut EU:n jäsenyyttä jo vuodesta 1963 alkaen, ja Suomen puheenjohtajakauden aikana syksyllä 1999 Turkki otettiin hakijamaiden joukkoon.

Yhtenä räikeimmistä ihmisoikeusloukkausta voidaan pitää Turkin kulttuurissa vallitsevaa kunniamurhan nimellä tunnettua teloituskäytäntöä. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Turkissa kuolee joka vuosi ainakin sata naista kunniamurhanimikkeen alla.

Amnesty Internationalin Turkki-raportti kertoo, että järjestelmällinen kidutus jatkuu edelleen Turkin viranomaisten toimesta. Raportin mukaan erityisesti sellaiset kidutusmenetelmät, jotka eivät jätä näkyviä jälkiä uhreihin ovat yleistyneet.

Turkin vähemmistökansojen asema on sekin ongelmallinen. Tilanne Turkissa asuvien kurdien keskuudessa on edelleen huono joistakin uudistuksista huolimatta. Vuonna 2002 Turkki sääti lain, jolla pyrittiin antamaan kurdeille oikeus käyttää kurdin kieltä tv:ssä, radiossa ja lehdissä, mutta tätäkin lakia on pyritty rajoittamaan.

Turkin ongelmat ovat niin suuret, että komissiossa laajentumisesta vastaava komissaari Olli Rehn (kesk.) ei voi muuta kuin todeta, että Turkki ei täytä jäsenyyskriteerejä. Turkille olisi ilmoitettava, että maan täytyy jatkaa uudistumistaan edelleen, jotta se täyttäisi jäsenyydelle vaadittavat kriteerit. Maan tilannetta seuraamaan pitäisi perustaa erillinen yksikkö EU:n komissioon, joka raportoisi säännöllisesti maan kehityksestä komissiolle, ministerineuvostolle ja Euroopan parlamentille.

Presidentti Martti Ahtisaari julkaisi oman raporttinsa Turkin EU-jäsenyydestä 2004. Sillä pyrittiin vauhdittamaan jäsenyysneuvottelujen aloittamista. Perusteeksi Turkin jäsenyydelle Ahtisaari sanoi, että Turkin EU-jäsenyys olisi EU:lle hyödyksi taloudellisesti ja poliittisesti.

Mihin Ahtisaari unohti ihmisoikeudet raportissaan? Ahtisaaren raportti antaa väärän kuvan Turkin tilanteesta. Ahtisaaren johtama toimikunta päätyi raportissaan vain kysymään, että haluaako EU olla suljettu ”kristillisten valtioiden kerho” vai avoin ja salliva yhteisö, joka ammentaa voimaa kulttuurisesta ja uskonnollisesta monimuotoisuudesta.

Turkin EU-jäsenyydellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Muslimimaana Turkki olisi tervetullut Euroopan unionin jäseneksi, mutta maan sisäinen tilanne ei mahdollista jäsenyyttä. Miksi Ahtisaari ei katso Turkin sisäisiin ongelmiin?

Jan Rossi

Helsinki

_______________

Pari sanaa ”USA-vastaisuudesta”

TRANSATLANTTISEN LIITON nuorsuomalainen äänitorvi Helsingin Sanomat julkaisi 31.3.2005 kaksi uutista: ”Sotilaalle tuomio irakilaisen taposta” kertoo otsikko. Amerikkalaisen sotilastuomioistuimen näytösoikeudenkäynnissä Yhdysvaltojen armeijan upseeri puolusti haavoittuneen irakilaisen ampumista kärsimysten lopettamisella. Toinen otsikko saman päivän lehdestä edelliseltä sivulta: ”Katkera kiistely jatkui Schavon kuoltua”. Teksasin Isä Aurinkoinen, presidentti George W. Bush kommentoi: ”Sivilisaation ydin on, että vahvat suojaavat heikkoja.”

Amerikkalainen sotilas saa ampua haavoittuneen vihollisen kuin koiran, ainakin jos siitä ei jää kiinni. Bush ei kiirehdi heikon suojaksi, ei edes nuhtele. Eikä Helsingin Sanomien toimittajalle Jyri Raiviolle juolahda mieleen kysäistä, miksi haavoittuneen irakilaisen kärsimykset saa sotilaan arvion mukaan lopettaa ampumalla, mutta lääkärien mukaan pysyvästi vegetatiivisessa tilassa vailla parantumisen mahdollisuuksia olevan naisen ruokintaa ei saisi lopettaa.

Jos ei hyväksy USA:n nykyjohdon tekopyhää kaksinaismoraalia, joutuu Lipposen-Jaakonsaaren leimaamaksi Amerikan vastaiseksi häiriköksi. Miksi ei löydy voimia, jotka sanovat: Tuo on väärin. Emme hyväksy tätä.

Tulevissa presidentinvaaleissa on ilman muuta kysymys Suomen ulkopolitiikasta. Taitavasti masinoitu vaalikamppailun johdattelu koettaa viedä keskustelua merkityksettömiin asioihin, kuten presidentin nykyiseen tai entiseen siviilisäätyyn. Ehdokkaaksi nimetyllä ”mielipidejohtaja” Niinistölläkään ei näytä olevan mielipidettä mistään asiasta. Voima-lehti on pieni tekijä Suomen politiikassa. Mutta yrittäkää edes te saada selvillä, mitä ehdokkaat ja puolueet todella ajattelevat ulkopolitiikasta, ilman menneiden ajan pelkoa leimautumisesta sen tai sen linjan tai valtion vastaiseksi.

Heikki Karvonen

Lappeenranta

_______________

Kieltolaki ja valheen kulttuuri

HELSINGIN TUORE KAUPUNGINJOHTAJA paljastui pössyttelijäksi. Hänen jo unohdetuksi luulemansa nuoruuden hairahdus kaivettiin esille hänen asemansa takia, ei sen takia, että vanhojen kaivamisella olisi mitään merkitystä esimerkiksi kansanterveydelle tai nuorten päihdekokeiluille. Jussi Pajunen totesikin rehellisesti, että tämä uusin henkinen rangaistus on kovempi kuin hänen aikoinaan oikeudelta saamansa.

Meillä Suomessa viranomaisten valtuuksia tunkeutua yksityisen ihmisen elämään on huumeongelman varjolla laajennettu niin, että jopa niitä kritiikittömästi puolustellut valtamedia on huolestunut tilanteesta. Kaikesta tästä huolimattahuumeiden saanti kautta maailman on tullut helpommaksi ja hinnatlaskeneet. Heroiinin tuotanto Afganistanissa on vain kasvanut sen jälkeen kun USA vapautti sen. Kansainvälinen huumekauppa horjuttaa jopa monien valtioiden kansantalouksia.

Lauantaina 7.5. kautta maailman osoitetaan mieltä huumekieltolain kumoamiseksi. Kannabiksen käytön vapauttaminen ja sen kaupan ottaminen julkiseen valvontaan on yksi merkittävimmistä kansainvälisen laittoman huumekaupan vastaisista toimenpiteistä. Tänä vuonna Suomessa osoitetaan mieltä Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Risto Mikkonen

Helsinki

_______________

Voima

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu