Ympäri mennään, yhteen tullaan

Kiinalaiset firmat ostavat yrityksiä ulkomailta, paine heikentää työolosuhteita lisääntyy Suomessakin.

TUORE SELVITYS KERTOO, että työntekijöiden oikeudet eivät toteudu Nokian ja sen alihankkijoiden tehtailla Etelä-Kiinassa. Monille jää käteen rahaa alle minimipalkan, ja töitä teetetään enemmän kuin laki sallii. Missään tehtaassa ei toimi vapaita ammattiyhdistyksiä, vaikka Kiinan laki sallii niiden perustamisen.

Nyt kiinalaiset ja etenkin taiwanilaiset yritykset ostavat tuotantolaitoksia eri puolilta maailmaa, myös teollisuusmaista. Uuden emoyhtiön myötä paine väliaikaisen työvoiman käyttöön, palkkojen madaltamiseen ja työaikojen suurempaan joustoon voi kasvaa Suomessakin.

XIAO MEI (nimi muutettu) on yksi eteläkiinalaisen Shenzhenin kaupungin seitsemästä miljoonasta siirtotyöläisestä. Hän työskentelee Foxconn Electronicsilla harjoittelijana, hänen palkkansa on hiukan yli 400 yuania eli reilu 40 euroa kuussa. Alueen minimipalkka on 480 yuania, mutta uudet työntekijät saavat vain puolet tehtaan tavallisesta kuukausipalkasta.

Xiao tuntee toisinaan yövuorossa olonsa varsin väsyneeksi. Jos vuoron aikana nukahtaa ja vuoropäällikkö huomaa sen, rangaistuksena on vähintään nuhtelu. Kaksi työntekijää on saanut 200 yuanin sakon nukahdettuaan työpisteeseensä. Vuoro vaihtuu kolmen viikon välein. Kolmessa viikossa on yksi vapaapäivä. Jos työntekijä ei tee ylitöitä, häntä kohdellaan kuin hän olisi jäänyt pois töistä ilman hyväksyttävää syytä.

Foxconn tuottaa elektroniikkateollisuuden komponentteja. Yhtiö on yksi maailman suurimmista komponenttivalmistajista, ja sen omistaa taiwanilainen Hon Hai Precision Industry. Foxconnin Shenzhenin-tehdas tekee kännykänosia muun muassa Nokialle ja Motorolalle. Tehtaan 70 000 työntekijästä 85 prosenttia on maalta tulleita siirtotyöläisiä.

SUOMALAISYRITYSTEN TOIMINTAA maailmalla seuraava tietotoimisto FinnWatch ja Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja julkaisivat maaliskuussa selvityksen siirtotyöläisten oloista Nokian ja sen neljän alihankkijan tehtailla Guangdongin maakunnassa Etelä-Kiinassa. Tutkitut alihankkijat ovat suomalaiset Salcomp ja Perlos, paikallisessa omistuksessa oleva byd ja taiwanilainen Foxconn. Työntekijöitä haastatteli kiinalainen tutkimuslaitos The Institute of Comtemporary Observation (ICO). Kaikkiaan ICO haastatteli 69 työntekijää. Xiao Mei on yksi heistä.

Haastattelujen mukaan useimmat tutkituista yhtiöistä maksavat Kiinan lakien mukaista minimipalkkaa, mutta palkka on niin pieni, ettei sillä elinkustannusten noustua elä. Lähes kaikki rikkovat työaikalainsäädäntöä ja teettävät työntekijöillään liikaa töitä. Myös siirto- ja vuokratyövoiman käyttö on yleistä.

Vuokratyövoiman työehdot ovat selvästi heikommat kuin vakituisilla työntekijöillä, esimerkiksi käteen jäävä palkka on usein alle minimin, koska heillä on työsopimus työvoimaa välittävän firman kanssa ja se vähentää palkasta omat kulunsa ja palkkionsa. Monilla siirtotyöläisillä ei myöskään ole sosiaalivakuutusta, eivätkä he vieraspaikkakuntalaisina saa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja. Lähes 60 prosenttia tehdastyöläisistä on maalta tulleita siirtotyöläisiä.

TAIWANILAINEN FOXCONN hankki itselleen Suomesta Eimo Oy:n vuonna 2003. Se valmistaa muovisia kännykänkuoria Lahdessa ja Hollolassa, pääasiassa Nokialle. ”Me emme voi tehdä kaikkia temppuja mitä Kiinassa”, sanoo Suomen Foxconnin henkilöstöpäällikkö Virpi Halme. ”Moni asia tulee taiwanilaisomistajille yllätyksenä, esimerkiksi työehtosopimukset.”

Uuden omistajan myötä Foxconn liittyi Teknologiateollisuus ry:hyn. ”Halusimme päästä oikeaan jengiin”, toteaa Halme. ”Heillä on oma teknologian kehityssäätiö ja teknologioiden kehitysohjelma, halusimme kiinni niihin.” Kemianliittolaisten työntekijöiden kanssa tuli kuitenkin kiistaa, kun yhtiö uuteen työnantajaliittoon liityttyään ilmoitti ryhtyvänsä käyttämään Metalliliiton työehtosopimusta.

Työntekijät eivät halunneet vaihtaa liittoa ja menivät 16. helmikuuta lakkoon. Lakko loppui maaliskuun alussa ja työryhmän on ratkaistava riita käytettävästä työehtosopimuksesta toukokuun loppuun mennessä vuonna 2006, muutoin asia etenee työtuomioistuimeen.

”Metallin sopimuksen takaamat tulot ovat vuodessa keskimäärin 2 000 euroa matalammat kuin Kemianliiton, myös työajat joustavat enemmän, töitä voidaan teettää jopa kolme tuntia enemmän päivässä”, sanoo Petri Ahokas, Kemianliiton työehtosihteeri. ”Joukko määräaikaisia työsopimuksia päättyi lakon aikana, eikä kaikkia työntekijöitä enää kutsuttu takaisin töihin. Lakkolaisia on lakon jälkeen myös siirretty alempiarvoisiin tehtäviin.”

Foxconnin suomalaistehtailla suuri osa työntekijöistä on määräaikaisia, heistä osa on vuokratyöläisiä. Vuokratyöntekijöitä käytettiin lakon murtamiseen. ”Työkuorma vaihtelee suuresti, uusi tuote voi flopata tai lähteä nousukiitoon. Vuokratyövoima on meille tarpeellinen joustokeino”, Virpi Halme sanoo. Kemianliiton mukaan myös työsuhdeasiat ovat jatkoselvittelyssä.

Tehtaalla koko elämä. Vuokratyöläisten olot Nokian ja sen alihankkijoiden tehtailla Etelä-Kiinassa. 25 s. ICO, FinnWatch ja kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja 2005.

www.vientiluotto.net

Jaana Airaksinen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu