RAHAN VOIMA Isäntämiesten arvot hukassa

Lukuaika: < 1 minuutti

RAHAN VOIMA Isäntämiesten arvot hukassa

Suurin osa suomalaisen yrityselämän edustajista on tähän asti vähätellyt kotimaisen omistuksen merkitystä Suomen talouselämässä.

NOKIAN PÄÄJOHTAJA Jorma Ollila moitti Ylen A-Plus-ohjelmassa Suomen talouspolitiikkaa siitä, että yritysten omistus valuu ulkomaille. Esimerkkinä hän mainitsi MTV3:n myynnin ruotsalaisille.

Suurin osa suomalaisen yrityselämän edustajista on tähän asti vähätellyt kotimaisen omistuksen merkitystä Suomen talouselämässä. Olikin yllätys, kun myös Sampon konsernijohtaja Björn Wahlroos esitti julkisuudessa huolensa siitä, että suomalaisyritysten omistus valuu ulkomaisiin käsiin. ”Jorma on erittäin tärkeällä asialla. MTV3 ei kuitenkaan ole paras esimerkki ilmiöstä”, Wahlroos totesi.

ELINKEINOELÄMÄN Valtuuskunnan toisen mahtimiehen Wahlroosin huoli on vielä farisealaisempi kuin Ollilan. Wahlroos rikastui syp:ssä fuusiokauppojen järjestäjänä jo 1990-luvun alussa. Yrityskaupparalli oli kiihkeääja aiheutti pankille imago-ongelmia, joten Wahlroos ulkoistettiin Mandatumiin. Wahlroos ja Mandatum olivat useimpien fuusioiden takana Suomessa 1990-luvulla.

Olipa Wahlroos myymässä Nokiaakin pilkkahinnalla Ericssonille. Nokia oli tuolloin niin huonossa kunnossa, ettei kelvannut edes puoli-ilmaiseksi ruotsalaisille. Wahlroos oli kummina myös nykyisessä MTV3:n yritysjärjestelyssä. Viime syksynä Mandatum käynnisti selvityksen televisiotoiminnan rakennejärjestelystä: Sampo ryhtyi miettimään, miten Alma Median pörssiarvo saadaan nostetuksi ja ainakin osa siitä rahastetuksi.

Wahlroos yritti pari vuotta sitten päästä eroon vakuutustoiminnasta, koska se oli ”paskabisnestä” ja yritti pankkifuusiota norjalaisen pankin kanssa. Fuusion kariuduttua hän osti If-vakuutustoiminnan takaisin Skandialta päästen Ifin pääosakkaaksi, jolloin se on helpompi myydä.

Pian nähdään, myykö Sampo vakuutustoimintansa uudelleen saadakseen osakkeensa nousuun. Silloin Wahlroos suurimpana yksittäisenä osakkeenomistajana pääsee rahastamaan omistuksensa. Kun valtio vähitellen myy osuuksiaan Samposta, pankille käy kuten Nordealle, se putoaa monikansallisen jättipankin syliin. Ja nykyiset ”patruunat” ovat valmiita heittämään työntekijänsä yhteiskunnan murheeksi heti, jos pörssikurssien lasku vaarantaa heidän optionsa.

YHTEISTÄ KAHDELLE EVA:n patruunalle on myös se, että entisten patruunoiden kartanot kyllä kelpaavat heidän kotiasunnoikseen. Yhteiskuntavastuutahan sekin on, että museoviraston ei tarvitse ylläpitää yhteiskunnan varoilla historian muistoja – arvot vain tuntuvat unohtuneen.

Ari Ojapelto, ari.ojapelto@taloverkot.fi

  • 9.9.2009