Ideologia syö yhteisen edun

Veronmaksajain Keskusliitto haluaa verot alas, mutta varoo kyseenalaistamasta hyvinvointivaltiota.

KAIKKI TIETÄVÄT TILANTEEN. Uutisissa puhutaan veropolitiikasta ja paikalle on kutsuttu veronmaksajien edustajaksi Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja, mutta kenen puolesta hän puhuu?

Veronmaksajat on yksi Suomen suurimmista edunvalvontajärjestöistä. Samalla se on myös 190 000 jäsenen kansalaisjärjestö, jonka pyrkimyksenä on pienentää verorasitusta sekä kannustaa yksityistä ja julkista säästämistä.

Liiton mukaan julkisen talouden tiukka kuri ja jatkuvat veronkevennykset eivät ole ristiriidassa hyvinvointivaltion kanssa. ”Olemme hyvinvointiyhteiskunnan rooliin liittyvän yleisen mielipiteen takana. Minusta ongelmia tulee, jos kyseenalaistaisimme yleisesti hyväksytyn hyvinvointiyhteiskunnan roolin Suomessa”, Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo.

Veromaksajain hallituksessa on Upseeriliiton, Palvelutyönantajien, SAK:n, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Keskuskauppakamarin edustajia.

NYKYINEN KESKUSTALAIS-sosiaalidemokraattisen hallituksen veropolitiikka sopii pitkälti Veronmaksajain Keskusliitolle. Lehtinen kiteyttää liiton silti peruskriittiseksi.

”Yritämme peräänkuuluttaa tiettyä vastuullisuutta verovarojen käytössä ja kohtuullisuutta verotukseen.”

Tutkija Kari Paakkunainen Helsingin yliopiston valtio-opin laitokselta yhtyy Lehtisen näkemykseen. ”Tämä valtion vastapuolena toimiminen sopii yksilön ja veronmaksajien oikeutta ajavalle liitolle hyvin. Suomesta puuttuukin paljon tällaisia aktiviteetteja, jotka informoivat yksilön suojaan liittyvistä asiakokonaisuuksista nimenomaan valtion valtaa vastaan.”

Veronmaksajien toiminta kansalaisjärjestönä on kuitenkin kapea-alaista. Paakkunaisen mukaan sen ”fokus liittyy taloudelliseen neuvontaan, aika aatteettomaan kansalaisaktiviteettiin, ja aika materialistisen tiukkaan linjaan suhteessa julkiseen talouteen ja sen hyvinvointipalveluihin”.

YHDEN VERONMAKSAJAN ETU on toisen tappio. Lehtinen tunnistaa ongelman. ”Ajattelemme niin, että se veropolitiikka, jota suosittelemme, olisi lähtökohtaisesti myönteistä kaikkien kannalta esimerkiksi niin, että se edistää talouskasvua ja -kehitystä, josta sitten kaikille koituu hyvää”, hän linjaa.

Paakkunaisen mukaan jotkin sosiaalipolitiikan teoriat puhuvat uudenlaisesta eturistiriidasta paljon veroja maksavien menestyjien ja huoltosuhteen toisen pään – putoajien – välillä. Yhteistä näille kahdelle ryhmälle on se, että kumpikaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen.

”Veronmaksajat osallistuu suoraan tähän edunvalvontaan. Siinä se ei voi olla puolueeton”, Paakkunainen sanoo. ”Esimerkiksi pääomaverot, palkkatuloverot ja vaikkapa ympäristöverot koskettavat eri tavoin eri ryhmiä ja yhteiskunnallisia tavoitteita”, hän jatkaa.

JULKISUUS VERONMAKSAJAIN Keskusliitolla on siis hanskassa. Aina kun liitto sanoo jotain, tiedotusvälineet kuuntelevat ja seuraavana päivänä otsikossa lukee ”veronmaksajat”. Lehtinen naurahtaa syytöksille veronmaksajasanan omimisesta.

”Ei tämä ole mikään sellainen tulkinta, jota koettaisimme itse hirveästi edistää. Uskon, että kun ’veronmaksajat’ esittää jotain julkisuudessa, niin ymmärretään, että se on tämä järjestö.”

Viestinnän tutkija Mikko Villi Helsingin yliopiston viestinnän laitokseltaei ole yhtä vakuuttunut: ”Tämänkaltainen kielenkäyttö luo retoriikan keinoin vaikutelmaa, että tietyn ryhmän etu saadaan näyttämään yhteiseltä edulta.”

Kyse on Villin mielestä siitä, että liitto neutralisoi kielenkäytöllä poliittiset tavoitteensa. ”Ideologia on vahvimmillaan silloin, kun se ei näytä ideologialta”, Villi pohtii.

www.veronmaksajat.fi

Pauli Alin

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu