Lou faidelitin desörtissä

Siilinjärven kuuma ja rahiseva lahja maailmalle luottaa syntetisaattorien voimaan.

JÄLKI ON VAKUUTTAVAA: kymmenen vuotta kasassa ollut Aavikko on saanut odotetun, laskentatavasta riippuen kolmannen tai neljännen pitkäsoittonsa valmiiksi.

Jo aikaisemmilla julkaisuilla tutuksi tulleella lukihärölinjalla jatkaa myös uutukainen Back From The Futer. Trion rumpali Tomi Leppänen myöntää, että levyjen nimiin ja teksteihin livahtaneet kirjoitusvirheet ovat puoliksi vahinkoja. Ainakin aluksi olivat. Kun niitä oli kerran levyn kanteen päässyt, ne vaikuttivat niin mukavilta, ettei niistä jatkossa luovuttu.

”Sitä paitsi kirjoitusvirheiden tärkeyttä vastaanottajan itsetunnon kohottajana ei tulisi aliarvioida”, Leppänen tuumii. Aavikko, Synthy ensemble Finland, jatkaa vakaasti kurssillaan.

JOS OVAT KIRJOITUSVIRHEET entisellään, on myös musiikki. Uutukaisen äänimaailma kuulostaa yhtä vinksahtaneelta ja epävireiseltä kuin edellisilläkin levyillä, mutta silti uudistuneelta. Venäläiset analogiset Ritm 2 -syntetisaattorit näyttelevät pääosaa uudella levyllä, mutta modernin tekniikan suuntaan on tehty myönnytyksiä.

Osa uuden levyn äänityksistä on tehty digitaalisesti. Siltikin ensivaikutelmaksi nousee sekoitus 1970–80-lukujen syntetisaattorimusiikkia ja tietokonepelien alkutaivalta.

Leppänen myöntää, että meno on hieman siistiytynyt alkuaikojen c-kasettinauhoituksista, mutta kiirehtii huomauttamaan, että tarkoituksellinen rosoisuus kuuluu kuvaan.

”Kyllähän me haimme tarkoituksella sitä särinää ja pauketta jo niihin kasettinauhoituksiinkin, kuten uusiinkin nauhoituksiin.”

AAVIKKO ON TULLUT SUURELLE yleisölle tutuksi Kumman Kaa -sarjan tunnusmusiikista. Yhtyeen lo-fi-soitanta on uudella albumillahieman tukevoitunut, mutta näköpiirissä ei ole päivää, jolloin Aavikko luopuisi tavaramerkikseen muodostuneesta hieman rempallaan olevasta äänimaailmasta ja siirtyisi hi-fin puolelle.

Kahden vanhan Yamaha-syntetisaattorin ja rumpujen voimin aloittaneen yhtyeen instrumentteihin on ilmestynyt harkitusti puhaltimia ja vokaaliosuuksiakin. Tosin vokaalitkaan eivät ole ihan perinteisimpiä. Ylpeät siilinjärveläiset ovat ympänneet uudelle levylleen muun muassa junakuulutuksen: ”Hetken kuluttua Siilinjärvi”, joka vuorottelee jylhän mieskuoron kanssa.

Aavikon musiikillinen suunta ei ole aivan selvillä, vaikka jatkossakin on lupa odottaa kokeiluja. ”Tilanne ja tunnelma määräävät vahvasti sen, mikä sopii levylle. ’Futer City’ -kappaleen kuoro-osuudet kuulostivat aluksi ajatuksena epäilyttäviltä, mutta lopuksi tuntuivat sopivan kokonaisuuteen.”

Leppänen miettii ja tarkentaa: Aavikon kokeiluille on olemassa hyvin tarkat rajat, mutta niitä vain ei taida kukaan tietää ennen kuin ne tulevat vastaan.

MUSIIKKI ON MAAILMANLAAJUINEN kieli, joten hengenheimolaisia on ympäri maailmaa. Aavikko onkin osa löyhää kollektiivia, joka leviää ympäri Eurooppaa ja kulkee nimellä Team Yamaha. Yamaha-ryhmään kuuluu viisi yhtyettä. Niitä yhdistää intohimo soittaa musiikkia Yamahan sähköuruilla. Vaikka musiikkityylit ja lähestymistavat musiikkiin poikkeavat toisistaan, yhdistää yhtyeitä rakkaus samaan instrumenttiin.

Yhteistyön hedelmiä saatiin nauttia viime vuonna julkaistulla Team Yamaha, European Top Music Compilation -kokoelmalla. Myös Aavikon uudella levyllä on vierailumaistiainen ulkomaanvahvistukselta.

AAVIKKO ASETTAA MUSIIKIN tiukasti henkilökohtaisen kunnian edelle. Kollektiivisuus leimaa yhtyettä. Kukaan soittajista ei ole noussut näkyväksi keulahahmoksi, ja se on ollut tarkoitus. Leppänen harmittelikin sitä, että trion muut jäsenet ehtivät lähteä kohti Siilinjärveä ennen haastattelua.

Vaikka Aavikon musiikissa pääosassa ovat instrumentit, on levyllä mieltäylentäviä tekstejä. Levyn kannessa on analyysiä jokaisesta kappaleesta. Vapaasti suomennettuna Biff Johnson kirjoittaa muistiinpanoissaan kappaleesta ”Koh-i-Noor” seuraavasti:

Koh-i-Noor avautuu äänellä, joka tavallaan imitoi lentävän koneen nousua maankamaralta. Seuraa aavemainen huilumelodia muassaan voimallinen ja taitava perkussioni. Tom-tom-filli johtaa nautinnolliseen ja loppumattomaan kuoromelodiaan. Albumi päättyy kauniisiin elektronisiin ääniin ja viestiin tulevaisesta.

Tulevaisuuden äänimaiseman maalautuessa korviin voi sulkea silmänsä ja seurata muusikoita tulevaisuuteen.

Aavikko: Back From The Futer. Stupido Records 2005. Kaupoissa 6.4. Aavikko keikkailee 11.5. Porvoon Bar Maryssä, 12.5. Turun Klubilla, 13.5. Tampereen Klubilla, 18.5. Kuopion Henry ’s Pubissa, 19.5. Oulun Club 45 Specialissa, 21.5. Vaasan Club 25:ssä, 25.5. Helsingin Tavastialla ja 26.5. Lahden Torvessa. www.aavikko.net

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu