EU:n juoksuhiekkaa

Lukuaika: 2 minuuttia

EU:n juoksuhiekkaa

Perusteilla oleva sisäisen turvallisuuden komitea syö eurooppalaista demokratiaa.

EU:N UUSI PERUSTUSLAKI keskittyy vahvasti oikeus- ja sisäasioihin, ja Statewatch-verkoston päätoimittajan Tony Bunyanin mukaan näille aloille on tulossa tuntuvia muutoksia. Statewatch seuraa valtioiden toimintaa ja kansalaisvapauksien toteutumista EU-maissa.

OIKEUS- JA SISÄASIOIHIN kuuluu valtava määrä asioita valvonnasta ja järjestyksenpidosta maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksiin ja ”oikeudelliseen yhteistyöhön”. Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat ovat yhteispäätösmenettelyssä tammikuusta alkaen, niissä demokratia siis lisääntyy.

Euroopan parlamentin sana ei edelleenkään ratkaise, mutta painaa aiempaa enemmän. Muutos on todellinen, aiemmin hallitusten välinen Eurooppaneuvosto ja virkamiesten komissio vain konsultoivat parlamenttia. Konsultointi on ollut varsin näennäistä.

DEMOKRATIAN HIENOUDET ulotetaan myös perinteisiin oikeus- ja sisäasioihin, mutta vasta sitten kun si perustuslaki tulee voimaan ensi vuoden marraskuussa – mikäli jäsenmaat ratifioivat sen. Perustuslaki muuttaa valvontaan, järjestyksenpitoon ja oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvät päätökset yhteispäätöksiksi. Äkkiseltään tämä kuulostaa edistykseltä.

”ONGELMA ON SIINÄ”, Tony Bunyan sanoo, ”että perustuslain tullessa voimaan Euroopan parlamentilla tai kansanedustuslaitoksilla ei enää ole jäljellä paljoakaan päätösvaltaa monissa valvontaan ja järjestyksenpitoon tai oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvissä konkreettisissa asioissa. Demokratiaa rakennetaan juoksuhiekalle, sillä nykyisten päätösmenettelyjen oikeutus on varsin kyseenalainen.”

Bunyan painottaa, että vaikka EU näyttää luovuttavan osan vallastaan yhteispäätöksille, perustuslaki vie osaa oikeus- ja sisäasioista päinvastaiseen suuntaan. Yksi väline tähän on perustuslain artikla 261. Se perustaa pysyvän komitean sisäisen turvallisuuden yhteistyöhön.

Artiklaluonnos rajasi komitean toimialan käytännön tukitoimiin myös valvonnassa ja järjestyksenpidossa ja maahanmuuttoasioissa”, Bunyan sanoo.

”Myös-sana oli ongelma, koska se tarkoitti, että muitakin asioita voitaisiin ottaa mukaan. Komitean nimi kuitenkin antoi ymmärtää, että EU-yhteistyö rajataan nykyisiin aloihin. Sitten nimi muutettiin, ja on selvää, että sisäinen turvallisuus on paljon laajempi käsite kuin valvonta, järjestyksenpito ja maahanmuutto.”

”Kaikki, mikä kuuluu Euroopan ’valtion’ sisäiseen turvallisuuteen voi nyt kuulua komitean piiriin – tulliasiat, vapaa liikkuminen, EU:n sisäiset sotilaalliset operaatiot. Keskeistä on, että tavallinen valvonta ja järjestyksenpito nivotaan yhteen turvallisuusasioiden kanssa, näin tekivät myös Britannia Pohjois-Irlannissa ja usa Vietnamissa.”

EU EI OLE MÄÄRITELLYT sisäisen turvallisuuden käsitettä, joten se voi tarkoittaa mitä tahansa tämä epämääräinen komitea haluaa. Tulkinnat sisäisen turvallisuuden käsitteestä voivat muuttua jäsenvaltioiden poliittisen ja sosiaalisen ilmaston mukaan. Tässä kohden ei myöskään ole mitään mainintaa yhteispäätöksistä.

”Uusi komitea velvoitetaan vain ’tiedottamaan’ Euroopan parlamentille ja eduskunnille toiminnastaan ja komiteassa istuu korkean tason virkamiehiä”, Bunyan toteaa.

”TIEDOTTAMINEN ON yhtä tyhjän kanssa. Keinot saada komitea poliittiseen vastuuseen puuttuvat, eikä sen asiakirjoihin pääse käsiksi.” Bunyanin mukaan EU:n uuden perustuslain myötä sisäiseen turvallisuuteen liittyvä toiminta jää demokraattisen vaikuttamisen ulkopuolelle. ”Statewatchin mielestä tämä on askel Eurooppavaltion suuntaan. EU kieltää, että tällainen valtioprosessi olisi käynnissä, mutta kyllä se on.”

www.statewatch.org

Mark Waller

Mark Waller

  • 9.9.2009