Hörhöä mutta hyvää

Arvostelussa Tapani Rinteen ja Teho Majamäen levy Inside The Temple.

Tapani Rinnettä rasittaa erittäin tunnistettava soundi. Klarinetisti dominoi kaikkia lukuisia levytyksiä, joita häneltä olen kuullut. Vaikka soitto on miellyttävää ja teknisesti taitavaa, se on kääntynyt vuosien mittaan kiinnostavasta puuduttavaksi. Ei voi mitään: liikaa samaa tavaraa, väsyttää. Tätä vasten on ällistyttävää, että Rinteen ja Teho Majamäen yhteislevy Inside The Temple ei ole rasittava.

Intialaiset munkit kaivoivat ennen ajanlaskumme alkua Mumbain lähistölle luolia buddhalaisia rituaaleja ja meditaatiota varten. Kaksikko Rinne–Majamäki äänitti luolissa ja niiden lähellä sijaitsevassa temppelissä levyllisen musiikkia, jota voisi paremman sanan puutteessa kuvailla eteeriseksi.

Rinne hanskaa levyn melodiat odotetusti klarineteilla. Majamäki vastaa rytmityksestä tansanialaisen udu-rummun ja intialaisen santoori-kieli-/lyömäsoittimen avulla. Vaikka levyn syntytarina ja meditatiivinen äänimaisema kirkuvat varoitusta stressaavasta new age -hörhöilystä, ei levyä kannata väistää. Tämä on hyvä.

Tapani Rinne ja Teho Majamäki: Inside The Temple. Rockadillo Records 2011. Neljä tähteä.

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu