Hissillä kasvimaalle

Kerrostalojen katot ovat oivallinen paikka tuottaa lähiruokaa. Helsinkiläisessä ravintolassa suunnitellaan jo terassipuutarhan laajentamista katolle.

Kaupunkipuutarhojen edelläkävijä Suomessa on helsinkiläinen ravintola Savoy. Se aloitti laajamittaisen ruoantuotannon kattoterassillaan vuosi sitten.

Ravintolassa suositaan paikallis- ja luomuruokaa, ja oman puutarhan yrtit, retiisit ja mansikat ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Vain seinä erottaa viljelmän ravintolan keittiöstä.

”Olisi snobbailua väittää, että persiljan maulla on eroa. Mutta kun asiakkaalle voi sanoa, että yrtti tulee omasta kattopuutarhastamme, tuottaa ruoka ihan toisen mielikuvan”, Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihinen kertoo.

Ravintola suunnittelee viljelyn laajentamista yhdessä sisustusarkkitehti Minna Piirosen kanssa. Piironen tutki kattoviljelyn mahdollisuuksia Taideteolliseen korkeakouluun tekemässään opinnäytetyössä.

”Mielestäni on tärkeää, että Savoyn kaltainen korkean profiilin ravintola on mukana urbaanissa ruoantuotannossa. Toistaiseksi sitä on pidetty lähinnä aktivistien touhuna”, Piironen miettii.

Piironen kummastelee, ettei kattoja ole aiemmin otettu viljelykäyttöön. Katoille tulee paljon auringonvaloa ja kasteluvettä saa suoraan taivaalta. Kaiteita tai kulkureitti saatetaan joutua rakentamaan, mutta lisätila saadaan käyttöön suhteellisen helposti. Katot on meillä rakennettu kestäviksi jo lumen vuoksi.

Kattopuutarhan ilmeinen etu palstaviljelmään verrattuna on välimatka. Salaattiaineet jaksaa käydä keräämässä tuoreeltaan vaikka joka päivä, jos etäisyys viljelmään lasketaan rappusissa. Puutarhasta kehkeytyy luultavasti myös talon asukkaiden yhteinen olohuone.

Piironen huokaa, että näkymät Savoyn viljelyyn suunnittelemalta kattoalueelta ovat upeat.

”Siellä tuntee, että on kaukana liikenteen melusta ja kiireestä.”

Piironen kertoo, että katoilla puutarhat saavat kasvaa rauhassa yleiseltä ilkivallalta. Citykanit eivät verota satoa. Syötäväksi poimitut kasvit kannattaa huuhdella pölyn vuoksi, mutta muutoin saasteita ei tarvitse pääkaupunkiseudullakaan pelätä.

Opinnäytetyössään Piironen kirjoittaa New Yorkissa sijaitsevasta leipomosta. Sen omistaja on rakennuttanut katolle neljä kasvihuonetta. Salaatit ja yrtit saavat kaiken tarvitsemansa lämmön leipomon uunien hormeista, vain tomaatit kaipaavat syksyllä lisälämmitystä. Toinen innostava uutuus on yhdysvaltalainen Sky Vegetables -yritys, joka rakentaa vesiviljelyjärjestelmiä esimerkiksi tavaratalojen katoille.

Suomessa on Piirosen mielestä ennakkoluuloja kattopuutarhoja ja perinteisempiä nurmipeitteisiä viherkattoja kohtaan. Luullaan, että niistä seuraa kosteusongelmia.

”Tutkimusten mukaan kasvikate päinvastoin pidentää katon käyttöikää kaksin- tai kolminkertaiseksi. Kasvit suojaavat kattomateriaalia mekaaniselta rasitukselta ja uv-säteilyltä.”

Piironen sanoo, että kasvikatot maksavat itsensä muutamassa vuodessa takaisin rakennuksen jäähdyttämis- ja lämmityskuluissa. Kasvipeitteisen katon lämpötila pysyy tasaisena vuorokauden ympäri. Viherkattoja on rakennettu viime vuosina runsaasti etenkin Saksassa.

Myyttien murtamiseksi Helsingin yliopistossa tutkitaan suomalaisiin olosuhteisiin sopivia viherkattoratkaisuja ”Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia” -hankkeessa. Piirosen kattopuutarhaselvitys on osa tutkimusta.

Piironen luottaa siihen, että kattopuutarhat ja muut viherkatot yleistyvät. Ruoan tuottamisen lisäksi kasvikatot vähentävät ilmansaasteita ja viemäriverkostojen kuormitusta sekä lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Päivi Mattila

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu