splash_image.jpg

Henki ulos antrokaapista!

Emman taidenäyttelyssä nousevat esille henkisen sfäärin klassikot Rudolf Steiner ja Joseph Beuys. Mutta missä ovat Suomessa toimivat henkipatot?

Tänä keväänä kannattaa ihmetellä Espoon modernin taiteen museossa eli Emmassa antroposofista taidetta, joka sekin on eräs maailmanlaajuinen outsider-taidemuoto.

Antroposofi Rudolf Steiner (1861–1925) tunnetaan Steiner-koulujen ja biodynaamisen viljelyn perustajana. Hän antoi myös uuden merkityksen taiteille. Emman näyttelyssä Rudolf Steiner arjen muotoilijana on esimerkkejä hänen arkkitehtuuristaan ja muotoilustaan.

”Ympäristö muovaa ihmisen ajatukset, niinpä ihmisen tulee itse muovata ympäristönsä.”

Steinerin orgaanisessa arkkitehtuurissa sekä maalauksessa on otettu vauhtia Goethen metamorfoosi- ja väriopeista. Steiner uudisti kaikkia taidemuotoja ja muun muassa loi uuden liiketaiteen eli eurytmian.

Näyttelyssä on luonnos Steinerin pääveistoksesta Ihmiskunnan edustaja. Lopullinen puinen versio on melodramaattinen goottilais-ekspressionistinen kuva ihmisestä, joka on juuri astunut eksistentiaaliseen vapauteensa kahden scifimäisen demonin hyökkäyksestä.

Vaikuttavaa teosta ei mainita taidehistoriassa.

Nyt Steiner on nostettu esiin kaapista. Emmassa ovat mukana hänen ”opetuslapsensa” Joseph Beuys sekä Hilma af Klint. Mukana on myös joitain kuuluisia nykytaiteilijoita, joiden yhteys näihin visionääreihin tuntuu etäiseltä.

Miksei näyttelyssä ole antroposofisia taiteilijoita, jotka ikänsä ovat tehneet työnsä ”antrokaapissa” ja joita ei koskaan ole esitetty julkisuudessa? Heitä kyllä Suomesta löytyisi.

Esimerkiksi Peter Elsner on suomalaistunut saksalainen antrotaiteilija, joka pitkään on työskennellyt ja opettanut Snellman-korkeakoulussa Jollaksessa.

”Antroposofeilla ei ole missään maailmassa julkisia omia gallerioita, joissa he esittelisivät taidettaan. Meistä ei todellakaan tiedetä mitään”, Elsner sanoo.

Taiteen moniottelija Jan-Erik Andersson julkisti ensi kerran Suomessa Steinerin orgaanista arkkitehtuuria näyttelyssään vuonna 2007 Turussa ja kirjassaan WILD – fantasia ja arkkitehtuuri.

Arkkitehti Maarit Holttinen on Suomessa ollut mukana suunnittelemassa antroposofian virittämiä rakennuksia kuten Snellman-korkeakoulun kampusta Helsingin Jollaksessa ja Rudolf Steiner -koulua Tampereella.

”Suomi taitaa olla Euroopan skeptikkouskovaisimpia maita – täällä viimeisenä vastustetaan kaikkea vaihtoehtoista. Antroposofian oma tehtävä on olla ajan tasalla”, Maarit Holttinen väittää.

Holttinen painottaa, että Steinerilla henkisyys aina liittyy käytäntöön, ja niistä löytyy uusia ja tuoreita näkökulmia aikamme suuriin ongelmiin.

Emman näyttelyssä on esillä myös Joseph Beuys (1921–86), joka tuli taidemaailman keskeiseksi vaikuttajaksi 1960-luvulla provosoivilla esityksillään.

Emmassa esitettävässä videossa I like America and America likes me Beuys viettää vuonna 1974 New Yorkissa huopiin käärittynä pari päivää kalterigalleriassa yhdessä elävän kojootin kanssa, joka edusti hänelle alkuperäistä amerikkalaisuutta.

Beuys muutti 1970-luvulla Kasselin Dokumentan taidenäyttelyn poliittiseksi agitaatiopisteekseen, missä hän puhui sata päivää aamusta iltaan ihmisten kanssa ideoistaan. Beuys oli eräs Saksan vihreiden perustajista.

”Jokainen ihminen on taiteilija”, kuuluu Beuysin motto.

”Ihmisten kyvyt on yhteiskunnan ainut pääoma”, kuuluu toinen Beuysin johtolauseista.

Suomesta löytyy myös Meinert Steensen. Hän on saksalaissyntyinen taiteilija, joka on asunut ja työskennellyt 30 vuotta Lahden Sylviakodissa kehitysvammaisten taideohjaajana.

Steensen tuntee perusteellisesti Joseph Beuysin työn ja tekee omaa taidettaan tämän hengessä.

”Steinerin, kuten Beuysinkin näkemyksessä taide ei ole eristettyä toimintaa, vaan yhteisöllisyyden keskeinen voima. Sen tähden Steiner-kouluissa koululaiset tekevät itse kirjansa ja taiteellisuus on kaikessa mukana”, Steensen kertoo.

”Käsillä tekeminen, oli lopputulos mikä hyvänsä, vaikuttaa aivoihin plastisesti ja luo sosiaalisuuden. Tästä ’sosiaalisesta veistämisestä’ Beuyskin puhui ainoana tulevaisuuden taidemuotona”, Steensen sanoo.

”Tällaisten positiivisten utopioiden esittäminen olisi tervehdyttävää juuri nyt, kun yhteiskuntaruumis on kuolemansairas.”

Feel the Spirit Espoon modernin taiteen museo Emmassa 11.5. asti. Joseph Beyusin videoita voi katsoa Youtubesta.

Erkki Pirtola

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *