Häviäjän valinta

Lukuaika: 2 minuuttia

Häviäjän valinta

Ihmisen luonto: Mitä enemmän valintoja, sitä suurempi riski hävitä. Siksi ihmiset yleensä välttävät valintojen tekemistä niin pitkälle kuin mahdollista.

Kysyin ystävältä, miksi hän käy niin usein hypermarketeissa ja kauppakeskuksissa. Hän vastasi, että suurissa marketeissa on enemmän valinnanvaraa.

Ystäväni on kyllä fiksu, mutta valintojen paljous ei voi olla päällimmäinen syy hypermarkettien vetovoimaan. Siitä pitää huolen yksinkertainen psykologinen mekanismi, jossa valitseminen tietää lähes varmaa tappiota. Mitä enemmän valintoja, sitä suurempi riski hävitä. Siksi ihmiset yleensä välttävät valintojen tekemistä niin pitkälle kuin mahdollista.

Kuvitellaan esimerkiksi, että lyömme vetoa ja häviät sata euroa. Minua alkaa säälittää ja annan sinulle rahan takaisin. Kasvosi paljastavat, että puntit eivät ole vielä tasan. Kun kysymys on samanarvoisesta asiasta, häviön aiheuttama kielteinen tunne on voimakkaampi kuin voiton aiheuttama myönteinen tunne. Tämän periaatteen muotoili psykologi Daniel Kahnemann 1980-luvulla ja sai siitä Nobelin palkinnon. Minun olisi siis pitänyt maksaa sinulle takaisin 120 euroa, niin olisimme olleet tasoissa – paitsi tietenkin minun mielestäni.

Kuvitellaan sitten, että olet puolisosi kanssa ensimmäistä kertaa New Yorkissa. Suussa on lentomatkan jälkeen paha maku ja mahassa kurnii kauhea nälkä. Mutta hetkinen, ei kulinarismin pääkaupungissa voi vain tölväistä ensimmäiseen ravintolaan. Siksi tallustelette eteenpäin ja luette ruokalistoja ravintoloiden ovella. Taakse jää yksi ravintola, toinen, kolmas… yhdeksäs. Kaikki vaikuttaa niin herkulliselta, ettette osaa millään päättää ja kävelette vielä vähän matkaa. Pian mieleen alkaa nousta suuttumus ja paha mieli, tahmea kuivuus kielen päällä on muuttunut peittelemättömäksi löyhkäksi ja nälkäkin alkaa jo olla ohi. ”Nyt helvetti seuraavaan ravintolaan vaikka olisi mikä läävä.”

Ravintola vaikuttaa kelvolliselta, ruokalista mainiolta ja naapuripöytiin kannetut annokset herkullisilta. Mutta ruoka on pettymys. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta se on pettymys. Pettymys ei silti ole itse ruoassa, vaan kaikissa niissä ravintoloissa, joiden ohitse kuljitte. Kaikki ne ruoka-annokset, joita ette syöneet, heittävät pitkän varjonsa annoksenne ylle ja saavat sen tuntumaan vain keskinkertaiselta. Valitsemalla yhden annoksen hävisitte kaikki muut.

Mitä enemmän valintoja, sitä ahdistavammaksi valitseminen muuttuu. Olisit aina voinut valita toisin, mutta olit tyhmä. Muropakettia valitessa ahdistuspiikki ei nouse kovin korkealle, mutta tärkeissä asioissa se voi kohota sietämättömäksi.

Jos sairastat syöpää, onko parempi, että saat itse valita hoitomuotosi vai haluatko, että lääkäri tekee sen puolestasi? Terveet ihmiset vastaavat tähän yleensä, että he haluavat valita hoitonsa itse; oikeasti syöpää sairastavat jättävät tavallisesti valinnan lääkärilleen.

Jani Kaaro

  • 9.9.2009