Nälkäinen kansa ei elä uskonnolla.
BANGLADESH TUNNETAAN vuosittaisista tulvista, kiihtyvästä väestönkasvusta ja köyhyydestä. Maahan pumpataan valtava määrä kansainvälistä hätäapua. Viimeksi Bangladesh huomattiin, kun 459 pommia ravisteli maata saman päivän aikana.
Väkivaltaisuudet ovat oire syvällä muhivasta kriisistä bangladeshilaisessa demokratiassa, ihmisoikeus- ja media-aktivisti Naeem Mohaiemen väittää.
”Bangladeshissa demokratia on hyvin hauras. Kaksi pääpuoluetta, Bangladesh National Party (BNP) ja Awami League, ovat molemmat kunniattomia. Maassa on puolueiden ajamia poliittisia lakkoja, joita kansalaiset eivät tue. Puolueet ovat erkautuneet kansasta. Jos armeija ottaisi maan haltuunsa huomenna, luulen, että kansa ei vastustaisi sitä. He ovat niin kyllästyneitä tämänhetkiseen tilanteeseen”, Mohaiemen selittää.
BANGLADESHISSA järjestetään seuraavat parlamenttivaalit vuonna 2007. Taistelu käydään nyt johdossa olevan BNP:n ja toisen hallituspuolueen Awami Leaguen välillä.
Hallituspuolueet ovat korruptoituneita ja sokeita todellisuudelle, jossa bangladeshilaiset elävät. Poliittista keskustelua leimaa väittely uskonnosta, mutta nälkäinen kansa ei elä uskonnolla. Mohaiemen pelkää kansan turhautumisen pääpuolueisiin johtavan siihen, että se äänestää Jamat-e-Islamia, joka on maan suurin islamistinen puolue. Se on myös mukana nykyisessä hallituksessa. Mohaiemenin mukaan väkivaltaiset islamistiryhmät ovat uhka demokratialle.
Media-aktivistina Mohaiemenin päämäärä työssään on säilyttää uskonnonvapaus Bangladeshissa. Hän työskentelee multimediaprojektissa, jonka tarkoituksena on kertoa uskonnonvapauden merkityksestä.
Niin Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassakin muslimivähemmistöt ovat uhattuna uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi. Maissa, joissa islam on valtauskonto, oikeaoppiset määrittävät sen, ketkä ovat ”oikeita muslimeja”.
TAMMIKUUSSA 2003 Bangladeshin valtavirta-islamistiset puolueet määräsivät, ettei Ahmadiya-liike, yksi maan muslimivähemmistöistä, saa enää kutsua itseään muslimeiksi.
Viha Ahmadiya-liikettä kohtaan juontaa juurensa sadan vuoden taakse. Ahmadiyalaiset uskovat, että Intiassa eli silloin profeetta, jonka opetuksia he seuraavat. Perinteisen islamin mukaan Muhammedin jälkeen ei ole ollut yhtään profeettaa.
Ahmadiya-liikettä vastustava poliittinen Anti-Ahmadiya-liike uhkasi tuhota hallituksen, jos se ei julista Ahmadiyaa pannaan. Liike piiritti Ahmadiya-muslimien moskeijoita Bangladeshissa. Lopulta he saivat hallituksen myöntymään ja tammikuussa 2004 hallitus kielsi Ahmadiya-liikkeen kirjat.
NAEEM MOHAIEMENIN dokumenttielokuva Muslims or Heretics (”Muslimeja vai vääräuskoisia”) on hänen vastauksensa kotimaan uskonnollista fundamentalismia voimistavaan poliittisen linjaan. Elokuva seuraa Ahmadiya-vähemmistön arkipäivää sen jälkeen kun hallituksen asettama kielto astui voimaan. Samalla se kuvastaa yleistä taistelua islamin sielusta, missä osapuolina ovat liberaalit ja fundamentalistiset muslimit.
Mohaiemenin elokuvaa on näytetty vuoden ajan Bangladeshissa, mutta hallitus ei ole reagoinut sen vaatimuksiin poistaa Ahmadiyan pannaa. Kun vähemmistön taistelusta kerrottiin kansainvälisesti, hallitus syytti maallisia aktivisteja kotimaansa vihollisuudesta. Viime vuoden joulukuussa Ahmadiya-liike sai pienen voiton, kun oikeuslaitos antoi väliaikaisen vapautuksen kirjakiellosta.
Mohaiemenin ei ole luopunut kokonaan toivosta saada Bangladeshiin kansasta huolehtivaa, edistyksellistä ja vapaamielistä puoluetta. Hän uskoo demokratiaan ja uskonnonvapauteen, vaikka Bangladeshin politiikka nyt taistelee uskonnosta.
Ruotsista suomentanut Hannele Huhtala.
Susanne Ådahl
