Häpeällisen hyvä

Lukuaika: 2 minuuttia

Häpeällisen hyvä

Delnia Garadakylla on loistava ääni, upea bändi & iso ongelma. Kurdistanissa naismuusikko on suvun häpeä.

Gawra Pasa -yhtyeen kanssa toisinaan esiintyvä Delnia Garadaky, 31, saapuu haastatteluun pukeutuneena tiukkoihin farkkuihin ja T-paitaan, jossa on sammakon kuva ja teksti Kiss me. Päässään hänellä on suuri musta huivi, koska on muslimien pyhä kuukausi ramadan. Hän ottaa huivin pois vain kuvauksen ajaksi. Garadaky on yksi Irakin Kurdistanin tunnetuimmista laulajista. Hän on keikkaillut myos Dubaissa ja Libanonissa.

”Maamme on hyvin vanhoillinen, naisen ei ole helppo olla täällä taiteilija. Päätokseni alkaa laulajaksi oli suvulleni suuri häpeä. Sukulaiset ovat laittaneet sen takia välit täysin poikki myös vanhempiini”, Garadaky kertoo. 

Hän ei kuitenkaan kadu ammatinvalintaansa.

Garadaky esittää kurdi-iskelmiä. Perinteistä musiikkia on modernisoitu länsimaalaisen iskelmämusiikin keinoin, mutta kurdikulttuurin tunnistaa helposti hänen lauluistaan. Kurdipop on Pohjois-Irakin suosituin musiikkilaji, kurdimuusikot haluavat erottautua erityisesti arabeista. Sen sijaan iranilaista musiikkia myydään paljon Irakissa.

Garadaky on naimisissa elokuvaohjaaja Ari Hama Saidin kanssa, joka on tehnyt Garadakyn musiikkivideot. Myös pariskunnan viisivuotias poika Arios esiintyy niissä. 

Garadakyn musiikkivideot ovat lyhytelokuvia, joissa tarinan juoni ja musiikki muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Yleensä kurdimusiikkivideoissa ei ole muuta sisältöä kuin musiikin ja tanssin sopiminen yhteen.

 

Gawra Pasa -ryhmässä on 32 jäsentä. Heistä 20 on soittajia ja 12 laulajia. Ryhmä on perustettu vuonna 1977, ryhmän jäsenet ovat vaihtuneet sen jälkeen. Puolet yhtyeen nykyisistä muusikoista on opiskellut Kurdistanin Taideakatemiassa.

”Musiikkimme on yhdistelmä perinteistä kurdimusiikkia, klassista musiikkia ja maailmanmusiikkia”, yhtyeen kapellimestari Amanj Ghazi kertoo.

Gawra Pasa -nimi tarkoittaa ”Suurta Kuningasta”. Tunnetuin rawanduzilainen Mohammad Pasa hallitsi aikoinaan koko Kurdistania. Entä millainen paikkakunta tämä Iranin rajan tuntumassa vuoristossa sijaitseva pikkukaupunki on?

”Rawanduz on ensimmäinen paikka, missa kurdit oppivat valmistamaan kunnon aseita”, Ghazi vastaa ylpeänä. ”He joutuivat puolustautumaan sekä osmaneja että venäläisiä vastaan”, hän selittää.

Näille 1800-luvulta peräisin oleville aseille on oma museonsa Bagdadissa. Se sijaitsee Irakin puolustusministeriön vieressä. Amanj Ghazi ei kuitenkaan tiedä, onko museossa mitään esineitä jäljellä Yhdysvaltojen armeijan saapumista seuranneen ryöstelyaallon jälkeen. 

 

Konserttien lisäksi Gawra Pasa kehittää monin tavoin Rawanduzin kulttuurielämää. Ryhmä on tallentanut 600 perinteistä laulua eri puolilla eteläistä Kurdistania. Osa ryhmän jäsenistä on myös näyttelijöitä. Näytelmät he kirjoittavat itse. 

Yhtye on julkaissut musiikkitallenteiden lisäksi kirjan Rawanduzin historiasta ja kaupungin ensimmäisestä kurdinkielisesta lehdestä, 1920-luvulla ilmestyneestä Zary Kermanogysta.

Kirjoittaja viettää syksyn Pohjois-Irakissa. Matkaraportteja osoitteessa www.kurdistan.fi/index.php/kolumnit.

Kristiina Koivunen