Häpeä, Suomi!

Tuntuu uskomattomalta, että tänne räntäsateen keskelle kukaan tulisi vain huvikseen, pimeydestä ja hauskasta ilmapiiristä nauttimaan.

Suomalainen mentaliteetti näyttää olevan kova maahantulijoita kohtaan. Maahanmuuttajille edes oikeusturva ei ole itsestään selvää. Tuntuu uskomattomalta, että tänne räntäsateen keskelle kukaan tulisi vain huvikseen, pimeydestä ja hauskasta ilmapiiristä nauttimaan.

Muistatko Nazmi Bazalakin? Hän kertoi Voimassa 8/2005 perheensä elämästä Suomessa. Bazalakin perhe on Turkin kurdeja, heistä isä Nazmi on ollut Suomen kansalainen jo pitkään. Hänellä on oma ravintola ja Nazmi on toiminut tulkkina Voimalle tehdyissä haastatteluissa.

Nazmi oli Hizbollahin silmätikku kotikaupungissaan Batmanissa Turkissa. Nazmi pakeni Suomeen, hänen kaksi tytärtään ja poikansa jäivät sukulaisten hoiviin. Nazmin tyttäret eivät päässeet käymään koulua, sillä perheen vahvasti uskonnolliset sukulaiset halusivat pakkonaittaa heidät. Ilman huivia kulkevien tyttärien turvallisuus koulumatkoilla ei ollut taattu ääriuskonnollisessa ilmapiirissä. Nazmi ei halunnut tyttäriensä kohtaloksi tylsistymistä neljän seinän sisällä pakkoavioliitossa. Hän halusi antaa täysi-ikäisille lapsilleen mahdollisuuden opiskeluun.

Kaiken kaikkiaan Bazalakien kolmen lapsen maahanmuutto ei ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. He asuvat Suomessa maan alla karkotuspäätös niskassaan. Viimeisimmän vahvistuksen lasten karkotukselle Nazmi sai korkeimmalta hallinto-oikeudelta lokakuun puolessavälissä. Suomi ei avaa oviaan tälle kurdiperheelle.

Bazalakeja ihmetyttää, miten sama Helsingin hallinto-oikeuden tuomari on voinut istua kahdessa eri hallinto-oikeuden istunnossa päättämässä perheen asioista.

Ensin tuomari hylkäsi Bazalakien jättämän valituksen, joka koski ulkomaalaisviraston antamaa karkotuspäätöksen lykkäämistä, kunnes hallinto-oikeus päättäisi asiasta. Sitten sama tuomari käsitteli lasten karkotuspäätöstä. Bazalakien mielestä tuomari oli ensimmäisellä päätöksellään jo valinnut puolensa.

Korkein hallinto-oikeus ei pitänyt tuomaria esteellisenä päätöksentekoon.

Eniten ihmetystä herättää Bazalakin perheen lapsia kuulusteluissa auttanut tulkki. Ulkomaalaisviraston hankkima tulkki oli kotoisin Iranista, hän oli asunut Turkissa kaksi vuotta. Heti ulkomaalaisviraston kuulusteluiden jälkeen lapset ihmettelivät isälleen, miksi tulkki ei ollut osannut turkkia. Nazmi sai kuultavakseen kuulustelunauhat. Nyt Bazalakit ovat käännättäneet nauhat toisella tulkilla.

“Tulkki teki virheen vuosiluvuissa. Ensin poikani sanoo tulkin käännöksen mukaan, että oli vuonna 2003 armeijassa. Sitten kymmenen minuutin kuluttua tulkin käännöksen mukaan poikani sanookin olleensa vuonna 2003 poliisin kiinniottamana. Tämä kuulosti varmasti epäilyttävältä ja ristiriitaiselta. Tosiasiassa tulkki kysyi pojaltani ensin, missä hän oli vuonna 2000 ja sitten vuotta 2003. Tulkin suomennoksen mukaan kysymykset taas koskivat samaa vuotta”, Nazmi Bazalak kertoo.

Nazmi Bazalak selaa asianajajaltaan saamaansa paperipinoa näyttääkseen käännöksen tulkkauksesta. Pinossa on käännöksiä Turkin viranomaisten lausunnoista, internetistä tulostettuja uutisia kurdien tilanteesta ja kopioita valituksista ja päätöksistä. Papereita on satoja.

Perheen käymä kamppailu tiivistyy tuohon paperipinoon. Taistelu näkyy perheen elämässä muutenkin. Koska lapset elävät maan alla, he eivät käy koulua eivätkä saa julkista terveydenhuoltoa. Lapsille löytyisi työpaikat isän yrityksessä. Nazmi näkee tiukalle linjalle yhden syyn: sosialidemokraatiksi naamioituneen perussuomalaisen, sisäministeri Kari Rajamäen. Nazmi Bazalakilla on jäljellä kaksi vaihtoehtoa. Saada työluvat lapsilleen suoraan Tarja Filatovilta tai valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Poliittiset päättäjät Euroopassa tahtovat säästää EU:n sisäisen hyvinvoinnin vain eurooppalaisille. Osallistuin lokakuun alussa seminaariin, jossa käsiteltiin Välimeren alueelle saapuvia pakolaisia. Päättäjien asennetta kuvaa eduskunnan ihmisoikeusryhmän puheenjohtaja Ulla Anttilan (vihr.) linjanveto: ”Ei kaikki afrikkalaiset voi tulla Eurooppaan.”

Hannele Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu