Galgon kohtalo

Kun metsästyskoira on tehnyt tehtävänsä, joutaa se kuolla. Näin ajattelee espanjalainen.

Lempeä koirankuono kaivaa kylkiluitani, se kaipaa rapsutusta. Pari kuonoa työntyy syliini. Helena Paukku on Kodittomat Espanjan koirat ry:n voimahahmo ja ainakin tusinan koiran omistaja. Hänen hoivissaan on useita Espanjan koiratarhoilta tuotuja galgoja, metsästyskoiria, jotka metsästyskauden jälkeen hylätään kuolemaan.

”Metsästys harrastuksena on absurdi. Galgot metsästävät laumassa, ne etsivät jäniksiä tai kaneja. En ymmärrä sitä, ei sitä ainakaan saaliin takia tehdä”, Paukku toteaa.

Huonosti metsällä menestyneet koirat saatetaan hirttää tai niiltä katkotaan jalat ja jätetään niin kauas, etteivät ne enää osaa tai pysty palaamaan. Jos koiralla onkin ollut mikrosiru, se on usein kaivettu pois, jottei omistajaa pystytä jäljittämään.

Nyt metsästyskausi on käynnissä ja Paukku tietää, että koiratarhoilla on tungosta. Huonokuntoisia, löydettyjä koiria joudutaan lopettamaan tarhoilla paljon.

”Ei me niin naiiveja olla, että kuvittelisimme pelastavamme kaikki koirat. Mutta jos saa yhdellekin yksilölle hyvän kodin, se on jo jotain.”

Paukku painottaa, että he toivovat espanjalaisten lopettavan brutaalin käytännön, joka perustuu vain harrastukselle.

”Härkätaisteluja Espanjassa tuskin saadaan koskaan lopetettua, siellähän tyyliin maa- ja metsätalousvirastoa vastaava taho kasvattaa taisteluhärkiä. Kyllä sitä miettii, miten EU:ssa menee läpi tällaiset törkeät eläinten kaltoinkohtelut.”

Paukun mukaan nuoremmat espanjalaiset eivät enää harrasta metsästystä, mutta perinteet ovat vahvoja.

Espanjan koirat ry toimii ei-kaupallisena välittäjänä, koirien tuojana Suomeen. He tuovat eläimiä, jotka eivät saa Espanjasta kotia.

”Me tuomme vanhoja, joku sanoisi epätäydellisiä eläimiä.” Paukunkin keittiössä konkkaa kolmijalkainen koira Hope.

Eläimiä ei tuoda Suomeen ennen kuin uusi koti on maksanut kulukorvauksen, täyttänyt luovutussopimukset ja valtuuttanut yhdistyksen auttamaan koiran Suomeen lennättämisessä. Koirat ovat eläinlääkärien tarkastamia ja rokotettu Eviran säännöksien mukaisesti.

Paukku käy kuukausittain Espanjassa. Yhdistys on yhteistyössä Costa del Solin ja Cordoban alueen koiratarhojen kanssa. Galgoja löytyy erityisesti Cordoban alueelta. Paukku laskee, että yhdistyksen neljän toimintavuoden aikana sen kautta Suomeen on tuotu parituhatta eläintä. Niistä galgoja on satakunta.

Järjestössä on alle kymmenen aktiivia, joista muutama asuu Espanjassa.

”Espanjassa epätoivon hetkiä tulee, kun tajuaa, miten mahdottoman toivoton tilanne on. Suomessa epätoivoon ajaa ihmisten asenne. Ihmiset ovat suvaitsemattomia ja negatiivisia. Sitä joutuu perustelemaan, mitä hyötyä tästä on.”

Kotona Paukulla on muitakin koiria kuin galgoja. Hän sanoo, että esimerkiksi espanjalaisia podencoja kohdellaan huonosti, ne ovat metsästyskoiria ja todella alhaista kastia. Hänen syliinsä pääsee venäläiseltä pentutehtaalta pelastettu Pulla, chihuahua, jonka äänijänteet on katkaistu.

Paukku tarjoaa kodin myös tuttavapariskunnan kanoille, jotka erossa olisivat jääneet koditta. Koirien takia Paukku ei käy kodin ulkopuolella töissä, niinpä hän tekee kotieläimille kankaisia pantoja.

”Näissä ei ole käytetty nahkaa, ettei tienestit olisi kiinni kenenkään kärsimyksestä.”

www.espanjankoirat.com & cordobankummit.kotisivukone.com

_______________

Galgo eli espanjanvinttikoira

Galgo Español eli espanjanvinttikoira on ikivanha koirarotu.

Vaikka galgon englanninkielinen nimi onkin ”Spanish Greyhound”, galgo ei ole sama kuin greyhound. Näiden kahden rodun sukujuuret ovat erilaiset. Jotkut kasvattajat ovat viime vuosisadalla kuitenkin risteyttäneet galgoja ja greyhoundeja yrityksenä tuottaa nopeampia galgoja.

Valitettavasti galgoja kasvattaa suuri määrä häikäilemättömiä kasvattajia, jotka myöhemmin tappavat ne hirttämällä, polttamalla, hakkaamalla, ampumalla tai heittämällä liikkuvasta autosta. Arvioiden mukaan useita kymmeniä tuhansia galgoja tapetaan joka vuosi.

Galgot ovat rauhallisia, lempeitä ja osaavat ottaa rennosti. Galgot tulevat erittäin hyvin toimeen toisten koirien kanssa ja usein myös kissojen kanssa. Galgot ovat parhaimmillaan laumassa.

_______________

”Huono koira ei ole luodin arvoinen”

Vanhan espanjalaisen sananlaskun mukaan ”huono koira ei ole luodin arvoinen”. Vuosikymmenien ajan perinteenä on ollut hirttää tarpeettomat galgot metsästyskauden jälkeen. Olin vapaaehtoistöissä espanjalaisessa eläinsuojelukeskuksessa, joka on erikoistunut etenkin galgojen suojeluun.

Espanjalainen opettaja Fermín Perez on omistanut elämänsä näiden upeiden koirien suojeluun. Kahdessakymmenessä vuodessa Perezin Scooby-tarha on kasvanut Espanjan suurimmaksi eläintensuojelukeskukseksi, ”Ferminin arkiksi”. Siellä suojan saavat koirien lisäksi myös kissat, possut, lampaat, ankat, muutama pelastettu aasi ja kärttyinen pesukarhupariskunta.

Toiminta jatkuu lamasta huolimatta. Lähes kuoliaaksi nälkiintyneitä eläimiä herätellään henkiin. Auton alle jääneiden jalkoja amputoidaan. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset eläinlääkärit kastroivat, madottavat ja mikrosiruttavat vapaaehtoisvoimin koiria ja kissoja liukuhihnatyönä.

Galgoja, koiramaailman pakolaisia, adoptoidaan sekarotuisten sukulaistensa kanssa ympäri Eurooppaa. Ensimmäiset ovat saapuneet myös Suomeen.

Ainoa, jolta katastrofaalinen eläinsuojelutilanne näyttää jäävän kokonaan huomaamatta, ovat espanjalaiset itse. Eläinten helvetti fiestan ja auringon valtakunnassa jatkuu, vuodesta toiseen.

Kotieläinten hyvinvoinnista puhutaan Suomessa edes jonkin verran, Espanjassa ei lainkaan. Kidutuksen kulttuuri on vahva. Suomessa espanjalaista usein jopa naurattaa hellävarainen tapa, jolla suomalaiset kohtelevat kotieläimiään. Maahan ei ole saatu yhtenäistä, toimivaa eläinsuojelulakia, jolla voitaisiin estää eläimiin kohdistuvia julmuuksia millään tasolla.

On häkellyttävää todeta, miten riemunkirjava kokonaisuus EU on eläinsuojelun näkökulmasta. Sen toteaa viimeistään siinä vaiheessa, kun syöttää ruiskulla maitokorviketta neljälle roskasäiliöstä esiin kaivetulle kissanpennulle, joiden silmät eivät ole vielä auenneet.

Nina Sarell

_______________

Hannele Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu