Fifi hirmuliskojen maassa

Pääkirjoitus: Aleksis Kiven päivänä, 10.10., käynnistyy Fifi, aivan uusi voimalainen nettijulkaisu. Se löytyy osoitteesta fifi.voima.fi.

Aleksis Kiven päivänä, 10.10., käynnistyy Fifi, aivan uusi voimalainen nettijulkaisu. Se löytyy osoitteesta fifi.voima.fi.

Tähän asti Voiman toimituksessa on tehty lehteä seuraavaa kuukautta varten. Jokapäiväisessä uutisvirrassa ei ole kannattanut kahlata eikä nopeasti vanheneviin kohuihin reagoida. Fifissä tulemme tekemään toisin.

Vuosituhannen taitteessa riippumaton journalismi kehittyi nopeasti internetissä, käsi kädessä erilaisten kansalaisliikkeiden kasvun kanssa. Moni toimittaja tuntui pitävän sitä uhkana. Indymedia-verkostoa nimiteltiin epäjournalistiseksi haihatteluksi, kun me juhlimme vapaata verkkojulkaisemista.

Paikallisosastomme Vaikuttava Tietotoimisto kaatui resurssipulaan eikä kansainvälinen Indymedia-verkosto ikinä kasvanut omasta lokerostaan ulos. Minä lähdin oikeisiin töihin oikeaan tietotoimistoon. Pari vuotta myöhemmin havahduin huomaamaan kaiken muuttuneen: blogit ja verkkoyhteisöt räjähtivät valtavirtaan, ja termi ”vapaa julkaiseminen”, jota aikanaan viljelimme, kuulosti kivikautiselta. Siitä oli tullut itsestäänselvyys.

Fifi palauttaa mieleen myös ensimmäisen varsinaisen toimittajapestini. Olin hädintuskin parikymppinen ja kirjoitin uutisia nettiin. Työnantaja, pieni ja tuntematon Verkkotie, uhosi haastavansa alan jättiläiset. Sellaista oli silloin ilmassa: uskoa siihen, että internet avaisi tilaa pienille toimijoille ja purkaisi Suomen mediakentän keskittymistä.

Minut otti töihin Helsingin Sanomista lähtenyt teknologiatoimittaja Johanna Korhonen, joka tuntui välillä taistelevan verkkouutisprojektillaan tuulimyllyjä vastaan. Meno olikin idealistista eikä netti kenties silloin osoittautunutkaan ihan niin vapauttavaksi välineeksi kuin Verkkotiessä toivottiin. Yritys tuntuu silti yhä aivan yhtä tärkeältä kuin silloin.

Korhonen oli hyvä esimies. Myöhemmin työskentelin hänen kanssaan Journalistissa, toimittajien ammattilehdessä, jonka uusi päätoimittaja jakoi Journalistiliiton rivit. Korhosen tyylistä pitäneet kauhistelivat liiton dinosauruskaartia, joka ei kestänyt napakkaa naisjohtajuutta. Vastustajat valittivat lehden viihteellistymistä ja ay-aiheille annetun tilan supistumista.

Tätä seuranneesta jupakasta kerrotaan lisää tämän lehden sivulla 22. Kun Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö haastatteli Korhosta, tämä oli lähdössä luotsaamaan Lapin Kansaa. Juuri Voiman painoonmenon alla tilanne muuttui. Lapin Kansan omistava Alma Media irtisanoi Korhosen, koska konsernin johdolle selvisi, että tämän puoliso edustaa eri sukupuolta kuin oli oletettu. Tai siksi – riippuen siitä, ketä uskotaan – että puoliso osallistuu politiikkaan. Dinosauruksia löytyy siis myös ay-liikkeen ulkopuolelta.

Fifin päätoimittajan roolissa olen viime aikoina istunut yhdessä jos toisessakin hirmuliskopaneelissa. Niissä vanhemman polven kollegat syyttävät internetiä lukijoiden tyhmentämisestä, toimittajien ammattieettisen selkärangan hapertamisesta ja journalismin kaikkinaisesta rappiosta.

Runsaan kymmenen vuoden aikana verkossa on tehty paljon kiinnostavaa journalismia. On pyristelty irti mediaomistusverkostojen kahleista ja rikottu painetun sanan, television ja radion itsestäänselvyyksiä. On yritetty rakentaa moninapaista, demokraattisempaa tiedonvälitystä.

Oikein tehtynä nettijournalismi muuttaa maailmaa. Nähdään Fifissä 10.10.

Hanna Nikkanen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Sellosalin syksy 2018