Faktaa ja fiktiota Varsovassa

Varsovan filmifestivaalit on elokuvan rakastajan paratiisi.

SATULOIMATON HEVONEN laukkaa pitkin maalauksellista vuoristomaisemaa. Hevosen lähestyessä näen sen selässä miehen ja naisen puolipukeissa, intohimoisen rakastelun huumassa. Vaatekappaleet vähenevät lennossa, kun valkokangas täyttyy akrobaattisesta, rytmisestä performanssista. Lopussa naisen pitkät mustat hiukset sekoittuvat höyryävän hevosen vaahtoisiin kupeisiin.

Ei, kyseessä ei ole vaikuttava aikuisviihteen huippuhetki, vaan kohtaus kazakstanilaisesta eeppisestä elokuvasta The Hunter, se oli yksi tämänvuotisista Varsovan filmifestivaalien pitkistä ulkomaisista fiktioista.

SERIK APRYMOVIN ”Metsästäjää” katsomassa oli vain pari sataa ihmistä, mutta aikaisemmin aamulla elokuvateatteri oli ääriään myöten täynnä. Norjalaisen Erik Poppen elokuva Hawaii, Oslo kietoi katsojan Kino Lunassa aamuyhdeksältä mukaansa jo alkumetreillä, ja teoksen muutamat puolankieliset repliikit saivat yleisöltä ihastuneen vastaanoton.

Suomalaisesta festivaalivieraasta puolalainen katsomiskulttuuri on raikkaan erilaista ja vapaamuotoista. Salien ovia ei suljeta, joten viimeisimmät katsojat tulevat jopa puoli tuntia elokuvan alettua. Samaan aikaan ensimmäiset jo poistuvat. Jos katsomo on myyty liian täyteen, osa katsojista istahtaa tyynesti käytävälle tai järjestäjien kädenkäänteessä saliin taikomille klaffituoleille.

Juoneen reagoidaan herkästi, naurua säästämättä. Säännöllisin väliajoin soi jonkun matkapuhelin.

FILMFEST WARSZAWA järjestettiin lokakuussa jo 21. kerran. Kymmenen päivän tapahtuma kerää Puolan pääkaupunkiin dokumentteja ja fiktioita ympäri maailman, 58 maasta. Suomesta olivat tänä vuonna mukana Kari Paljakan Eläville ja kuolleille sekä Aku Louhimiehen Paha maa.

Varsovan filmifestivaalit vetoaa tunnetusti laajaan yleisöön. Viime vuonna neljä elokuvateatteria veti 73 000 katsojaa.

Näytöksiä on parhaimmillaan kuusi kertaa päivässä. Ennakkoliput käyvät kaupaksi, eikä saman päivän iltanäytöksiin ole mitään mahdollisuuksia saada paikkoja.

Päivänäytöksissä tilaa saattaa löytyä varsinkin dokumenttinäytöksiin, mutta onkin makuasia, haluaako katsella ufoista ja rinnakkaistodellisuuksista puhuvaa Dan Aykroydia lähemmäs kolme tuntia.

TÄMÄN VUODEN uusi kilpailusarja oli Nokian sponsoroima One-minute-film. Kilpailun ideana oli kuvata noin minuutin pituinen lyhytfilmi Nokian uudella älypuhelimella. Jopa Lars von Trierin on kerrottu uhanneen kuvata seuraavan filminsä matkapuhelimella, joten filmifestivaalien järjestäjät elävät todella ajan hermolla.

Varsovan filmifestivaalit on elokuvan rakastajan paratiisi. Halvat liput, ilmaiset ja kaikille avoimet leikkausja käsikirjoitustyöpajat sekä huolella valittu ohjelmisto viihdyttävät vaativampaakin katsojaa. Punaisia mattoja ja samppanjaa on juhlista turha etsiä. Festivaalien tärkeimmäksi rankattu palkintokin on yleisön äänestämä paras elokuva. Tänä vuonna sen voitti tanskalainen Anders Thomas Jensenin elokuvan Adam’s apples.

Lisätietoja Varsovan filmifestivaaleista www.vff.pl.

Josephina Lappeteläinen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu