Eteeriset & juurevat

Jätä talvella lentotomaatit laariin.

Helposti säilyvät juurekset ja perunat ovat hyvää kotimaista talviruokaa. Joulun alla ne pääsevät pääosaan, kun suomalaiset kantavat kaupasta juuressäkkejä laatikoita ja rosollia varten. Porkkanoiden, lanttujen ja punajuurien keskellä odottavat ottajaansa myös elegantit selleri ja palsternakka.

Suomessa palsternakkaa ja selleriä käytetään lähes ainoastaan liemien maustajana, mutta juuresten omaperäinen, makea maku ja tuoksu kannattaa kokea joskus sellaisenaan.

Sellerin ja palsternakan sisältämät aromaattiset öljyt tekevät keittiöstä eksoottisen parfymerian. Sellerin kuorimisen jäljiltä kädet tuoksuvat hyvältä, joidenkin mielestä jopa huumaavan hyvältä.

Palsternakka oli Euroopassa tavallinen viljelykasvi 1700-luvulle saakka, kunnes peruna ja porkkana syrjäyttivät sen. Esimerkiksi Saksassa ja Englannissa palsternakka on yhä suosittu herkku.

Palsternakasta voi kokeilla pyreetä, valkoviinillä viimeisteltyä sosekeittoa tai uunijuureksia tai kypsentää ne kokonaisina uuniperunan tapaan. Palsternakka sisältää paljon sokeria ja on ehkä siksi monien lasten mieleen.

Juuri- eli mukulaselleri herättää tunteita: monet eivät voi sietää sen voimakasta makua, toiset lumoutuvat jo pelkästä tuoksusta. Aromaattinen ja hieman makea selleri tunnetaan afrodisiakana eli lemmenrohtona.

Selleristä saa helpot lempeä nostattavat ja maukkaat pihvit leikkaamalla kokonaisen pienen sellerin ohuiksi viipaleiksi, pyöräyttämällä ne kananmunassa ja korppujauhoissa ja paistamalla pannulla kullankeltaisiksi.

Tunnetuin selleriruoka lienee waldorfinsalaatti, jota tehdään sekä varsi- että juuriselleristä. Selleri sopii hyvin myös marinoitavaksi. Paahda sellerinpalat, laita marinadiin ja syö kylmänä.

Juuresten ilmastoetuja ovat avomaaviljely ja hyvä säilyvyys. Sato säilyy seuraavaan kesään saakka viileissä varastoissa. Eniten energiaa kuluu sadonkorjuuaikaan, kun lämmin sato viedään varastoon ja jäähdytetään. Monet omiksi tarpeikseen viljelevät säilyttävät juurekset vielä taloudellisemmin vanhaan tapaan maakellareissa.

Tänä vuonna palsternakkasato jäi puoleen tavallisesta. Tämän vuoksi kotimaista palsternakkaa ei tänä vuonna riitä kevääseen saakka. Eli kiireesti kauppaan palsternakkaostoksille. Vielä sitä saa.

Uunipalsternakat

Koeta löytää kokonaisia ja napakoita palsternakkoja – tosin tehtävä ei ole aivan helppo: näiden eleganttien juuresten esillepanossa ja säilytyksessä on toivomisen varaa. Luomuhyllystä löytää silloin tällöin iloisen yllätyksen.

1 kg palsternakkaa

4 kokonaista valkosipulia

¾ dl oliiviöljyä

2 rkl valkoviinietikkaa

3 tl timjamia

1 tl mustapippuria

1 tl suolaa

(1 pkt tofua)

1. Kuori palsternakat ja paloittele ne reiluiksi lohkoiksi.

2. Keitä lohkoja vajaa 5 minuuttia kattilassa ja valuta vesi pois. Voit käyttää myös höyrykattilaa. Laita lohkot, kokonaiset valkosipulit ja loput aineet uunivuokaan ja sekoita. Halutessasi voit lisätä mukaan paketillisen paloiteltua tofua.

3. Paista uunin yläosassa 225 asteessa 25 minuuttia, kunnes palsternakat saavat väriä. Sekoittele pari kertaa paistamisen aikana.

Juurekset aiheuttavat ilmastopäästöjä reilusti alle 1 kg co2e/kg. Tämän ruokalajin ilmastopäästöt ovat noin 1,3 kg co2e, josta valmistuksen osuus on noin viidennes. Yhden annoksen hiilijalanjälki on 325 g co2e.

Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja & Anna Talasniemi kirjoittavat ilmastoystävällistä keittokirjaa, jonka julkaisee Teos keväällä 2011.

Anna Talasniemi

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu