Enää 5000 näkemättä

Puolet maailman lintulajeista bongannut tutkija Petri Hottola ei pelkää lintuinfluenssaa, mutta kieltäisi lintujen kevätmetsästyksen Ahvenanmaalla.

Nizzanan sotilasalue Israelin ja Egyptin rajalla 1980-luvulla. Ryhmä turisteja kävelee miinakentällä astuen visusti edelläkulkijan jalanjälkiin. Turistit kulkevat sotilasalueella Negevin autiomaassa etsimässä pesivää pikkukiurua.

Mukana oli myös Petri Hottola, jonka onnistui ensimmäisenä suomalaisena nähdä 5000 lintulajia eli noin puolet maailman lajeista. Hottola on viettänyt yhteensä neljä vuotta Euroopan ulkopuolella keräämässä maailmanpinnoja. Viime vuonna hän näki yli 1700 lajia.

”Olen pyrkinyt järjestämään asiani niin, että pystyn keskittymään harrastukseen silloin, kun on sen sesonki. Harrastukset ovat tärkeämpiä kuin työ. Olen vastustanut porvarillistumista ja aikuistumista sinnikkäämmin kuin kaverit”, Hottola toteaa. Hän tutkii työkseen matkailua Joensuun yliopistossa.

Bongarit ovat verkostoituneet tehokkaasti. Kiihkeimmät harrastajat vuokraavat vaikka vesitason bongatakseen harvinaisuuden.

”Suomessa en lähde enää ollenkaan harvinaisuuksien perään. Mielestäni ei ole järkevää käyttää niin paljon resursseja per laji ja olla jatkuvassa valmiustilassa. Menen mieluummin ulkomaille kuukaudeksi ja näen enemmän lajeja kerralla.”

Hottola pääsi tämän taktiikan ansiosta hiipimään 5000 pisteen yli kuin varkain. Bongarimaailma tiesi tarkkaan, että Erkki Virolainen ja Lasse J. Laine olivat pitkään vuorotelleet maailmanlistan kärjessä.

”Loppuvaiheessa voittaminen oli tärkeää, mutta se liittyi ehkä enemmän yllätyksen mahdollisuuteen. Mutta leikkiähän se vaan on.”

Bongariliiton säännöistä tosin voi saada vaikutelman, että kyseessä ei ole leikki. Esimerkiksi niin sanottujen suurharvinaisuuksien bongaaminen suljetuilla alueilla, vaikkapa armeijan maalla, on kiellettyä, jos muut eivät saa kulkulupaa.

”Pidän sääntöjä aika erikoisina. En ole Bongariliiton jäsen, koska siihen liittyy harvinaisuuksien ilmoittamisen pakko. Retkeilen paljon enkä halua olla ajokoirana muille. Bongaamiseen liittyy hyvien asioiden ohella ikäviä lieveilmiöitä, kuten kateus, liian pitkälle menevä kilpailu ja panettelu”, Hottola sanoo.

Virhemääritykset ovat joskus johtaneet kiusaamiseen ja harrastuksen lopettamiseen. ”Määrityksessä ei saisi erehtyä tai kasvot menevät loppuelämäksi. Itsekin on tullut muutaman kerran tehtyä virheitä, mutta tämä on inhimillistä touhua.”

Vaikka bongari-sanaa käytetään nykyään synonyyminä lintuharrastajalle, kaikki lintuharrastajat eivät suinkaan ole eivätkä halua olla bongareita. Bongari lähtee katsomaan tiettyä lajia saamansa tiedon perusteella, ei-bongari havainnoi niitä lintulajeja, joita sattuu retkeillessään näkemään tai kuulemaan.

Hottola ei tunne ketään, joka kieltäytyisi ympäristösyistä esimerkiksi auton käytöstä bongatessaan. Lintuharrastuksella on luonnonläheinen imago, joten lintujen perässä matkustaminen kalskahtaa oudolta.

”Ristiriitoja on”, myöntää Hottola, jolla on myös luonnonsuojelutaustaa. ”Ei ehkä luonnonsuojelun, mutta ympäristönsuojelun kannalta. Lintu- ja luontomatkailu on usein ainoa asia, joka estää lintukohteiden tuhoutumisen maailmalla. Omatoimisessa luontomatkailussa rahaa leviää syrjäseuduille, minne tuloja ei muuten virtaa. Ja monet entiset salametsästäjät ovat nykyään lintuoppaita, jotka estävät muitakin metsästämästä salaa.”

Lentäminen on ongelmallisempi kysymys, mutta lintumatkailun kokonaishaitan Hottola näkee melko pienenä. ”Luonnonsuojelunäkökulmasta lintuharrastus pyhittää lentämisen paremmin kuin tavallinen matkailu. Toivoisin, että pelkkää lämpöä kaipaavat matkustaisivat lähikohteisiin. Jos kyse on kulttuurimatkailusta, näen hyväksyttävämpänä matkustaa muihin maanosiin. Toisaalta toisten matkustustapojen arvostelu menee helposti tarpeettomankin moralismin puolelle.”

Hottolan yli kolme vuosikymmentä kestäneeseen lintuharrastukseen on mahtunut vierailuja noin 70 valtiossa ja kaikissa maanosissa, malariaa ja punatautia, kolme auto-onnettomuutta ja kaksi pidätystä. Konekiväärin luodit lentelivät Hottolan pään yli, kun hän eksyi Israelin ja Syyrian rajavyöhykkeelle.

”Elämässä pitää olla hullutuksia!” Hottola sanoo.

Tänä keväänä suomalainen lintuharrastus on saanut uuden karvaan mausteen: H5N1:n, lintuinfluenssan. Virus on jo vaikuttanut kielteisesti ihmisten käsitykseen linnuista. Hottola pitää pandemiaa mahdollisena ja jopa todennäköisenä.

”Bongaamiseen virus ei vaikuta, mutta lintujen rengastus voi hyvinkin muuttua. Käsitelläänhän siinä lintuja suorassa kontaktissa, ja yksi rengastaja on kosketuksissa jopa tuhansiin lintuihin vuodessa.”

”Tällä hetkellä metsästäjillä on suurin riski Suomessa saada tartunta, koska he käsittelevät ja syövät lintuja. Lintujen ampumisella ei siis vähennettäisi vaan päinvastoin lisättäisiin tartuntojen riskiä. Pääosa harrastajista luopuu luultavasti metsästämisestä vapaaehtoisesti, mutta Ahvenanmaan kevätmetsästys tulisi kieltää, sillä se kohdistuu Ruotsissa virusta kantaneisiin lajeihin.”

Laura Manninen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Sellosalin syksy 2018