eläköön kuntapalvelut

Kuntien ja poliittisten päättäjien sekä virkamiesten valmiudet kilpailuttamiseen ovat heikot, ja niinpä ratkaisuna onkin usein ulkoistaminen.

Valkeakoskella tammikuussa pidettyjen Ay-väen rauhanpäivien yksi keskeinen aihe oli kunnallisten palvelujen yksityistäminen ja kilpailuttaminen. Vilkkaan keskustelun avasi Kunta-alan ammattiliiton KTV:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, joka muistutti heti aluksi, että julkisten palvelujen kohtalo koskettaa kaikkia kansalaisia.

Kysymys on siitä, miten kertyviä verovaroja halutaan käyttää. Ammattiyhdistysjohtajan näkökulmasta keskeistä on palvelujen laatu, saatavuus ja turvallisuus. Kunnallisina palvelut ovat demokraattisen päätöksenteon ja valvonnan alaisina.

Tuire Santamäki-Vuori totesi, ettei muualla EU:ssa ole kunnallista itsehallintoa siinä laajuudessa kuin me sen tunnemme. Monien mielestä lisääntyvä kilpailuttaminen luo turvattomuutta. Suomen kaltaisessa maassa, jossa turvallisuus on ihmisten mielestä tärkeää, onkin nurinkurista tuottaa turvattomuutta. Turvattomuus vaikuttaa myös

yritysten toimintaan.

Miten asiaa pitäisi lähestyä kunnissa? On vaadittu selkeämpiä pelisääntöjä ja pohdittu, onko ylipäänsä tarpeen lähteä kilpailuttamaan. Käytännössä kuntien ja poliittisten päättäjien sekä virkamiesten valmiudet kilpailuttamiseen ovat heikot, ja niinpä ratkaisuna onkin usein ulkoistaminen eli kunnan palvelujen myyminen ulkopuoliselle yrittäjälle. Tällä tavoin kuitenkin päätöksenteko ja valinnan mahdollisuus karkaavat vaaleilla valituilta elimiltä.

Santamäki-Vuori kertoi Ruotsin esimerkistä. Ruotsissa on ensin myyty pieniä yksikköjä alle omakustannushintojen, jolloin halvin palveluntuottaja on voittanut tarjouskilpailun. Sopimuskaudet uusissa yrityksissä ovat lyhyitä eivätkä kannusta pitkäaikaiseen suunnitteluun. Lyhyt suunnitteluaika taas ei anna mahdollisuutta ennakoida tulevia tarpeita, eikä tehtyjä ratkaisuja toisaalta ole mahdollista muuttaa.

Ratkaisevaa kaupoissa on ollut siis hinta. Työkaluston merkitys on sen sijaan ollut vähäinen, ja palvelun laatua ei ole huomioitu yleensä juuri lainkaan. Ruotsissa tosin ammattitaitoisten työntekijöiden osuus hinnasta on ollut 15–45 prosenttia, mutta Suomessa vain kaksi.

Valkeakoskella käydyssä keskustelussa viitattiin myös Ruotsin lumiongelmiin ja Suomessa myrskytuhojen eräillä alueilla aiheuttamiin pitkiin sähkökatkoksiin.

Keskustelussa tuli selväksi, että ulkoistamisen ja yksityistämisen kaksoisveljiä ovat ns. joustavuus sekä pätkätyöt, joista yhä useammalla suomalaisella alkaa olla kokemusta.

Jotta kunta voisi pysyvästi tarjota jokapäiväiset palvelut asukkailleen, jotta koulut, päiväkodit ja hoitolaitokset toimisivat kuten kuuluu, on tärkeää, että kunnan palveluksessa on riittävästi työntekijöitä. Keskustelussa kysyttiin, mitä yksityistäminen tuottaa kunnalle? Verovarat vähenevät, työehdot huonenevat ja irtisanomisten uhka kasvaa.

Kansalaisten keskuudessa yksityistämisen vastustus on selvästi lisääntynyt, mutta virkamiesvalmisteluissa yksityistämiseen suhtaudutaan edelleen yhtä kritiikittömästi kuin aiemmin.

Yksityistämiseen pakottaa kansainvälinen paine EU:n ja Maailman kauppajärjestön WTO:n suunnalta. Missä määrin Suomessakin ollaan menossa pakkokilpailuttamiseen, ja miten käy silloin työntekijöiden ja ympäristön? Kun sosiaaliturva on rahoitettu verovaroin, kuntalaiset voivat esittää vaatimuksia näiden asioiden suhteen, mutta kun palveluja tuottaa yksityinen omistaja, kuntalaisilla ei enää ole sananvaltaa.

”Mitä KTV ajattelee verotuksen keventämisestä? Miksi hyväksytte kilpailuttamisen vaatimalla vain selkeämpiä pelisääntöjä?” Kysymyksiä sateli Tuire Santamäki-Vuorelle, joka toisti liittonsa yhteisiä kantoja ja halusi rajata keskustelun koskemaan vain niitä.

”Muualla talous- ja työmarkkinoilla tunnustetaan epävarmuuden haitalliset vaikutukset tuottavuuteen, työntekijöiden hyvinvointiin ja yrityksen toimintaedellytyksiin. Nyt meillä Suomessa halutaan luoda verovaroin rahoitettujen palvelujen tuottamiselle poikkeuksellisen epäedulliset olot”, Santamäki-Vuori kiteytti.

Valkeakoskella Tuire Santamäki-Vuori oli todistamassa parisataapäisen yleisön joukossa oman liittonsa KTV:n piiristä lähteneen Pro Kuntapalvelut -liikkeen syntyä. Kansalaisliike vaatii palvelujen kehittämistä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja niiden laadun pitämistä riittävällä tasolla. Liikkeen tavoite on syrjäytymisen ja eriarvoistumisen estäminen kuntien tarjoamien peruspalvelujen avulla.

Pro Demokratia – Suomen sosiaalifoorumi 9.–10.2.2002 Helsingin Vanhalla & Uudella yo-talolla & Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Keskustelutilaisuus Tuoko kunnallisten & valtion palvelujen yksityistäminen & kilpailutus palvelujen käyttäjille laatua & kustannussäästöjä 9.2. kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosalissa 12. Mukana Satu Aalto Kunta-alan ammattiliitosta KTV:stä, Rautatieläisten liiton Aulis Alanko & Postiliiton edustaja.

www.rauhanpuolustajat.fi

Terttu Ahokas

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu