Eikä vieläkään tuulivoimaa

Uudet tuulivoimalat valtaavat kaukolämmön ulottumattomissa olevan Suomen.

Huomaan tuulivoimalan sekatyömies Tapio Lepistön omakotitalon edustalla vasta kun kurvaamme hänen pihatielleen Kokemäenjoen alavassa kulttuurimaisemassa. Pienois-Eiffeliltä näyttävän maston päällä pyörii kahden kilowatin voimala. Maan pinnalla tuulta ei tunnu, mutta 22 metrissä tuulee.

Kiinalaisia voimaloita maahantuovan Gadget Computerin Janne Björklund innostuu nähdessään ensimmäisen isomman maahantuomansa voimalan käytössä.

”Eri maahantuojien kautta on myyty ehkä 1 000–2 000 voimalaa viimeisen 10 vuoden kuluessa. Ne ovat kuitenkin olleet mökeille tai veneisiin tarkoitettuja pieniä alle kilowatin voimaloita. Nyt Suomeen ollaan pystyttämässä voimaloita, joilla voi oikeasti lämmittää taloja. Ja joihin tavallisella kuluttajalla on varaa”, Björklund kertoo.

Mikkihiiripaitaisessa Tapio Lepistössä on aavistus Pelle Pelotonta. Hän johdattaa meidät talonsa kellariin, jonne voimalalta tulevat kaapelit päätyvät.

Lepistö haki voimalalleen toimenpideluvan, joka vaaditaan useissa kunnissa. Lupaprosessi on kevyt ja halpa, mutta jos lupa peruttaisiin, voimalan joutuisi purkamaan. Mikäli voimalalle hakee rakennusluvan, näin ei voi käydä. Pientalojen energia-avustuksissa tuulivoima ei ole vielä mukana, kuten esimerkiksi pelletti- ja aurinkoenergia.

”Yksityiskäyttöön tulevaa tuulienergiaa ei ole Suomessa koskaan tuettu. Maatilat ovat periaatteessa yrityksiä, joten niihin rahoitusta olisi periaatteessa voinut saada. Tätä ei tietääkseni ole kuitenkaan tapahtunut. Nykyisin tuen saamiseen vaaditaan, että tuulienergiajärjestelmässä on jotain uutta ja innovatiivista”, Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Erkki Haapanen kritisoi.

Björklundin mukaan pientuulivoimaloista on apua esimerkiksi kesämökeillä, jonne sähkön vetäminen on mahdotonta tai vaikeaa:

”Toisaalta energiaa ja rahaa säästyy eniten haja-asutusalueiden omakoti- ja rivitaloissa sekä maatiloilla. Energiasyöpöt teollisuushallit voisivat myös säästää pitkän pennin lämmityskuluissa sijoittamalla muutaman tuulivoimalan tontilleen.”

Soittokierros tuulivoimaloiden maahantuojille ja valmistajille on paljastava. Omakotitalon tai maatilan lämmitykseen soveltuvat välimallit ovat olleet lähinnä harrastelijoiden kyhäämiä 20 kilowatin tai Hollannista ja Tanskasta käytettyinä ostettuja 100–250 kilowatin voimaloita. Tehdasvalmisteiset välimallit ovat kuitenkin tulossa myös Suomeen.

Gadget Computerin voimalamallistossa 5 kilowatin voimalan hinta on 13 000 euroa. Nykyisillä sähkön ja öljyn hinnoilla voimala maksaa itsensä takaisin reilussa viidessä vuodessa. Ympäristöenergia tuo maahan 1 kilowatin lämmitykseen soveltuvaa voimalaa ja myös Suomen Tuulienergia Oy:n (STE oy) tuotevalikoima on laajenemassa isompien voimaloiden suuntaan. Finnwind tuo markkinoille ensi vuoden alusta suomalaisvalmisteisen 4 kilowatin voimalan, jonka hinnaksi tullee 5000–6000 euroa.

Potkurimalleja huimasti pidempi-ikäisemmät Windsiden tuuliturbiinit ovat hintansa puolesta kuluttajien ulottuvissa vain mökkikoossa. Suomen tuulivoimayhdistyksen Vilho Salmelan mukaan itserakennettuja lämmitykseen tarkoitettuja voimaloita on 20–30. Koska kyse on harrastuksesta, kustannuksia ei lasketa.

Yksityisten on mahdollista satsata myös suurempiin voimaloihin. Suomen Tuulienergia Oy hakee osakkaita osuuskuntaa varten muun muassa nettisivuillaan. Suunnitellut voimalamallit ulottuvat 225 kilowatista aina 3 megawattiin saakka. 225 kilowatin voimalasta sähköä riittää 18 sähkölämmitteiselle omakotitalolle tai 140 kerrostalokaksiolle. Ensimmäinen voimala on nousemassa Säkylään.

Janne Björklund pitää tuulivoimaa kiinnostavana liiketoimintana ja yksityiselle käyttäjälle taloudellisena sähköntuotantomuotona. STE Oy:n Tommi Rautio perustelee tuulivoimaa ekologisuudella: ”Lähden siitä, että tämä on kansalaisten omaa toimintaa, niin että olisimme riippumattomia suurista sähköyhtiöistä kuten Fortumista. Lisäksi tuulisähkön tuhlaamisessa ei menetetä luonnonvaroja toisin kuin vaikka kivihiilen polttamisessa.”

”Minulla on tässä kattilassa 3 500 litraa vettä, jota olen aikaisemmin lämmittänyt pelkästään puilla. Koska vesikiertoinen keskuslämmitys oli talossa ennestään, investoinnit olivat voimalan lisäksi nolla euroa”, Tapio Lepistö kertoo ja lisää, että voimalan käyttökulut ovat korkeintaan muutaman kympin, kun laakerit täytyy vaihtaa noin kolmen vuoden välein. Voimalan tekninen käyttöikä on 20–30 vuotta.

Lämmitykseen kuluu Suomessa noin puolet kotitalouksien kuluttamasta energiasta. Lämmitys tuulivoimalla on tällä hetkellä mielekästä myös sen takia, että talvella tuulee paljon ja tuulen tuottamaa energiaa on pystyttävä varastoimaan:

”Vaikka ei tuulisi pariin kolmeen päivään, talo pysyy tämänkokoisella varaajalla lämpimänä. Toisaalta kovimmilla pakkasilla vaaditaan enemmän kuin 2 kilowatin tehot, jolloin voin lämmittää lisäksi puilla”, Lepistö kertoo. Jos tuulta haluaa käyttää valaistukseen tai sähkölaitteisiin, väliin tarvitaan akkuja ja inverttereitä eli taajuusmuuttajia.

Björklundin mukaan veden lisäksi lämpöä voi varastoida takkoihin tai lattioihin, joissa on lämpövastukset. Jos tuulivoimalan kytkee ilma- tai maalämpöpumppuun, tuulisähköä on saatavilla vain silloin kun tuulee, mutta voimalan teho saadaan kaksin- tai kolminkertaistetuksi. Jos tuulivoimalla haluaa kattaa koko lämmitystarpeen, voimala on ylimitoitettava. Yleensä se tarkoittaa 10 kilowatin voimalaa.

Lepistö mittaili tonttinsa tuuliolosuhteita ennen kuin pystytti vanhan sähkölinjamaston pihaansa. Tuulivoimalaa harkitsevan kannattaakin mitata tonttinsa tuulisuutta ja valita voimala saatujen tuuliarvojen mukaan. Koko Suomen tuuliolosuhteet on viimeksi mitattu 1980-luvulla:

”Tuuli-Atlas on Ilmatieteen laitoksella koottu tiedosto, jossa on mitattuja tuuliarvoja noin 10 vuodelta. Saadut tulokset aliarvioivat talvisia tuulia, koska mittausten aikana ei ollut saatavilla jäätymättömiä tuulimittareita. Lisäksi mittauksia tehtiin vain 30 metrin korkeuteen saakka, vaikka nykyisten tuulivoimaloiden napakorkeus on jo lähempänä 100 metriä”, Erkki Haapanen kertoo.

”Kohta kehitysmaatkin menevät meistä ohi. Vaikka Tuuli-Atlaksen päivittämisessä on kysymys alle kolmesta miljoonasta eurosta, kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) mukaan päivitykseen ei ole rahaa. Muualla maailmassa tuuliolosuhteiden kartoittamisesta vastaa valtio, mutta Suomessa ajatellaan, että yksityisten yritysten pitäisi rahoittaa se. Perustelu on, että kaikkien energian tuotantomuotojen on oltava samassa kilpailuasemassa. Kuitenkin jos katsoo maailmanlaajuisestikin, ydinvoiman ja kivihiilen tuotantoa tuetaan 235 miljardilla dollarilla vuodessa, kun tuulivoiman kohdalla puhutaan 9 miljardista”, Erkki Haapanen lataa.

”Olen itsekin ollut siinä kuorossa, joka sanoo, että tuulivoimaloita ei kannata rakentaa sisämaahan, koska olemassa olevan tiedon perusteella päädytään tällaiseen lopputulokseen. Kuitenkin nyt on tehty muutamia yksittäisiä mittauksia, jotka osoittavat, että sisämaassakin saattaisi olla riittävästi tuulipotentiaalia. Se pitäisi kartoittaa tarkemmin”, Haapanen vaatii.

_______________

Syöttötariffit myös tuulivoimalle!

Syöttötariffit ovat osoittautuneet tehokkammaksi järjestelmäksi tuulienergian edistämisessä, todetaan EU-komission tiedonannossa.

Saksassa, Espanjassa ja Tanskassa käytössä olevat tariffit auttavat silloinkin, kun tuottajien eli tuulivoimaloiden omistajien voitot jäävät pieniksi. Saksassa otettiin vuonna 2003 käyttöön 2645 megawattia lisää tuulivoimaa, kun samana vuonna Ranskan luku oli 91 MW.

Syöttötariffi on lisähinta, jonka kantaverkon haltija, Suomessa Fingrid Oyj, maksaa sähköntuottajalle. Paikalliset sähköyhtiöt ovat velvoitettuja vastaanottamaan tuulisähköverkkoon ja maksamaan sähköstä valtion määräämä hinta. Yleensä hinta on sähkön markkinahinnan päälle maksettava pieni lisähinta.

Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) on pitänyt syöttötariffeja liian voimakkaana tapana vaikuttaa energiamarkkinoihin uusiutuvien energianlähteiden kohdalla. Toisaalta tariffeja on pidetty raskaana ja kalliina järjestelmänä verkkoyhtiölle.

Hallitus on kuitenkin KTM:n valmistelemana määräämässä tariffit hiilidioksidipäästöiltään pahimmalle polttoaineelle, turpeelle. Hallituksen esityksessä todetaan, että tariffit tulevat maksamaan sähkönkäyttäjälle vain 0,009 senttiä enemmän kilowattitunnilta, eikä viranomaistyö juurikaan lisäänny. Suomi on vitsikäs maa!

Teija Kaarakainen

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu