Ei nyt vielä keskustella

Eduskunnassa puuhaillaan viestintämarkkinalain uudistamista. Yksi muutoksista tulee puhelinoperaattoreiden palveluvelvoitteisiin.

Eduskunnassa puuhaillaan viestintämarkkinalain uudistamista. Yksi muutoksista tulee puhelinoperaattoreiden palveluvelvoitteisiin.

Jos nykyinen lakiehdotus menee läpi, puhelinoperaattoreiden kuten Telia-Soneran ja Elisan ei tarvitse enää tarjota uusille asiakkaille kiinteää lankaliittymää. Muutos vaikuttaa syrjäisemmillä alueilla asuviin ihmisiin. Lain mahdollinen muutos huolestuttaa etenkin niitä, jotka eivät ole vakuuttuneita kännykkäsäteilyn ehdottomasta turvallisuudesta.

”Tämä on juristin kommentti. Mahdotonta uskoa, että luovuttaisiin kokonaan lankaverkostosta yhdellä kertaa ja totaalisesti ottaen huomioon säteilyturvakekuksen (STUK) varovaisuusperiaatteeseen perustuvat suositukset. Niiden mukaan vanhempien olisi valvottava lasten ja nuorten puhelujen kestoa, etenkin syrjäseuduilla”, sanoo STUK:in johtaja Antti Niittylä.

Pohjoismaissa ja monissa EU-maissa kännykänkäytöstä annetaan suosituksia lapsille ja nuorille varovaisuusperiaatteenmukaisesti. Kännykkäsäteilyn vaikutuksista ei ole pitkän ajan tuloksia vielä. Tieteellisesti hyväksytyissä tutkimuksissa ei toistaiseksi ole mitään erityistä riskialttiutta löydettykään.

Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on ollu puhumassa tähän mennessä lähinnä operaattoreita, mutta asiantuntijana on kuultu myös yhtä sähköyliherkkyydestä kärsivää kansalaista. Säteilyturvakeskusta ei ole kuultu vielä.

Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Kari Jokela myöntää, että valiokunta ei ole kuullut säteilyturvakeskusta.

”Silti säteilyyn liittyvät riskit eivät ole muuttuneet hälyttävään suuntaan. Siitä huolimatta STUK:in näkökulmasta pitäisi asioista keskustella, vaikka mikään tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan tue näitä pahanolon tunteita”, Jokela sanoo.

Jokela korostaa järkevien varotoimenpiteiden merkitystä, vaikka epidemologisten tutkimusten mukaan aivosyöpäriski ei ole kasvanut kännykän käytön yhteydessä.

Henkilökohtaisesti Jokela painottaa toivovansa, että asiasta käytäisiin julkista periaatekeskustelua.

Soitan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Markku Laukkaselle (kesk.). Kerron Laukkaselle, että yritän selvittää, missä vaiheessa lain käsittely menee.

”Onko teillä menossa jokin kampanja kännykkäsäteilyä kohtaan”, Laukkanen kysyy epäystävällisesti. Kerron että olen kyllä taas haastatellut asiasta Sähköyliherkkien yhdistyksessä toimivaa Erja Tammista, joka on huolestunut lakimuutoksesta.

”Miksi sitten kyselet näistä asioista nyt, kun käsittely on vielä kesken”, Laukkanen täräyttää. Hän lisää, että hänen ei tulisi puhua asiasta tässä vaiheessa ollenkaan, mutta puhuu kuitenkin.

Kysyn Laukkaselta, että missä vaiheessa journalisti – saati sitten kansalainen – voisi sitten puhua kansanedustajan kanssa lakialoitteista jos ei silloin, kun niiden käsittely on kesken.

Laukkanen herää yhtäkkiä, ja toteaa että juuri tässä vaiheessahan sitä keskustelua pitää käydä.

Kysyn Laukkaselta myös, miksi säteilyturvakeskusta ei ole kuultu. Laukkanen toistaa taas, että asia on kesken ja että asiassa on jo kuultu erästä sähköyliherkkää.

Kysyn uudelleen Laukkaselta, että eikö näissä asioissa ole tärkeää kuulla myös säteilyturvakeskusta.

Laukkanen sanoo, että myöhemmässä vaiheessa tätä voisi pohtia, mutta asia on vielä kesken.

Lopuksi Laukkanen kysyy retorisesti, että voidaanko operaattoreita velvoittaa omalla kustannuksellaan pitämään yllä vanhaa teknologiaa. Kysehän on lisäkustannuksista operaattoreille.

Telia-Soneralla ainakin menee hyvin. Pörssiyhtiö jakaa osinkoa omistajilleen tänä vuonna hieman yli kaksi miljardia euroa. Näyttää siltä että lainsäätäjää kiinnostaa enemmän yhtiön edun ajaminen kuin varovaisuusperiaate.

Lainsäätäjänä olisin itse aika varovainen siitäkin pienen pienestä mahdollisuudessa, että kännykkäsäteilystä aiheutuu riskejä. Miksi yhteiskunnan tulisi kantaa mahdolliset taloudelliset riskit operaattoreiden puolesta?

Kimmo Jylhämö

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu