splash_image.jpg

Chiliä pöksyihin

Suomikumman kuningattaren uutuuskirjassa kotimaamme ei ole tasa-arvoinen. Pakoon pääsee chilisäväreillä.

”Haluavatko he todella, että naisista kasvatetaan lemmikkejä?” kirjailija Johanna Sinisalo kysyy. Syyskuussa ilmestyneessä Auringon ydin -kirjassaan Sinisalo kuvaa Suomen, jossa naisista kasvatetaan säyseitä, miehen palveluun alttiita lähes vähä-älyisiä neitejä, jotka haluavat naimisiin.

”Inspiraatio tulee aina jostakin, mikä yhteiskunnassa hiertää minua”, Sinisalo kertoo. Esikoisteoksessaan Ennen päivänlaskua ei voi (2000) Sinisaloa hiersi ihmisten luontosuhde. Tällä kertaa vaivasivat Henry Laasasen ja hänen ajattelutovereidensa puheet siitä, kuinka nuorten miesten ongelmat johtuvat naisten ynseydestä.

Auringon ytimen Suomessa eletään totalitarismissa, jossa sukupuoli määritellään mahdollisimman varhain. Eloi-naiset ovat herkkiä hoivaajia. Morlokit ovat ei-toivottuja itsenäisiä, ajattelevia naisia, jotka määritellään epäkelvoiksi lisääntymään ja jotka siksi sterilisoidaan. Yhtä lailla miehissä on maskot, joiden on sallittua lisääntyä. Mutta on myös miinusmiehiä, jotka ovat morlokkien tapaan syrjittyjä.

Tiukat sukupuoliroolit voi käsittää vertauskuvana nyky-Suomen tavasta sterilisoida sukupuolensa vaihtaneet henkilöt. Tai ihan vaan siitä, millainen naiskuva on vallalla.

”Vaikka tämä teos on erityisesti naisten asemaa kuvaava feministinen teos, pitää muistaa, ettei miestenkään asema ole aina helppo. Jos ajatellaan vaikka jääkiekkoa tai muita tällaisia todella machoja lajeja pelaavia miehiä, yleensä ajatellaan, ettei siellä pääkopassa sitten pyöri paljoa.”

Mutta ei Laasanen ainoa kivi Sinisalon kengässä ole ollut. Hän on kauhuissaan lapsia sukupuolittavista normeista.

”Olen elänyt lapsuuteni 1960–70-luvulla, ja vaikka tasa-arvon tiellä ollaankin menty eteenpäin, lapsia sukupuolittavissa normeissa on menty taaksepäin. Ei silloin hukutettu vaaleanpunaiseen, eikä alaikäisiä seksualisoitu.”

Tytöistä kasvatetaan meikkejä rakastavia cosmopolitan-tyttöjä, joiden ainoa toive on päästä naimisiin. Todellisuus on lähellä Sinisalon fiktiota.

”Milloin keksittiin säännöt siitä, että lasten synttäreille kutsuttaisiin vain tyttöjä tai vain poikia? Tai ettei tyttöjä kiinnostaisi merirosvot? Kun tarjonta kuitenkin määrittää sitä, mitä ostetaan. On järkyttävää, että indoktrinaatio tapahtuu markkinoiden kautta.”

Haastattelua edeltävänä päivänä Cosmopolitan-lehden Yhdysvaltain-edition päätoimittaja Joanna Coles sanoi lehtensä olevan syvästi feministinen.

”Onhan se tietysti sitä kautta, että lehti rikkoo ajatusta naisesta neitseellisenä olentona”, Sinisalo sanoo.

”Silti kaikki vinkit näyttävät tähtäävän siihen, että näin miellytät miestä ja lopulta siis saat sen sormuksenkin. Se on sellainen nuorten naisten Metsästys & Kalastus -lehti.”

Auringon ydin kuvaa myös tiukasti säänneltyä yhteiskuntaa, ”lapasesta lähtenyttä hyvinvointivaltiota”, Helsingin Sanomien arvostelija kirjoittaa.

Mutta Sinisalo ei halua kritisoida hyvinvointivaltiota sinänsä. Nykyisessä Suomessa häntä kauhistuttaa julkisten palveluiden heikentäminen.

”Bruttokansantuote on 1960-luvulta lähtien vain kasvanut, mutta kasvu ei näy kaikille.”

Kirjan Suomessa kaikki vaarallinen on kiellettyä: alkoholi, tupakka ja jopa chili.

”Metaforan kohdetta, hamppua, ei ole vaikea hoksata. Tuote, josta olisi paljon hyötyjä, mutta jota ei sallita.”

Johanna Sinisalo harrastaa chilejä itsekin.

”Mutta metaforaa jatkaakseni: en kasvata itse”, Sinisalo nauraa.

Tampereella, Sinisalon nykyisessä kotikaupungissa, chilin harrastaminen on tavallista. Syksyisin järjestetään Chilifest Finland, jossa kisaillaan suurimman chilimäärän syönnistä.

”Tampereella on myös pitkät perinteet edelläkävijänä tulisen ruuan tarjonnassa, ja nykyään jo kilpaillaan siitä, kenellä on tulisin chilikastike. Jotenkin hitaat hämäläiset arvostavat näitä eksoottisia makuja. Kapsaisiininkulutus on täällä suurta.”

Sinisalo kertoo kuulleensa, että tulista Texas Pete -kastiketta myydään Tampereella enemmän henkeä kohden kuin muualla Suomessa. Auringon ytimessä chiliä diilataan ja kasvatetaan salaa. Chilipääkaupunkina Tampere on oiva tapahtumapaikka.

”Ja tässä kirjan omakohtaisuus näkyy. Osaan kirjoittaa, miltä chilisävärit tuntuvat”, chiliharrastaja Sinisalo sanoo.

Kun kirjassa selitetään yhteiskuntajärjestemän muotoutumista, eräs kirjan henkilöistä sanoo, ettei aina tarvita niin suurta joukkoa ajamaan mielivaltaista asiaa, jos se suurelle osalle on ihan okei.

Sama toistuu laasaslaisten ajattelussa. Kirjassa tilannetta verrataan auton omistamiseen, jota nyky-Suomessa on totuttu ajattelemaan lähes perusoikeutena. Kuka ei ottaisi vastaan ilmaista autoa, jos siitä olisi tehty ihmisoikeus?

Yksi Auringon ytimen teemoista onkin ympäristöystävällisyys, vaikka se ei olekaan teemoista polttavin. Sinisalo sanoo olevansa viherhörhö, ja hän ihmettelee suomalaisten kulutustottumuksia.

”Kun joululahjoja ostetaan useilla sadoilla euroilla, Suomessa on pian Yhdysvaltojen tyyliin autotallit täynnä avaamattomia pakkauksia kodin pienelektroniikkaa ja vaatteita.”

Omat rahansa Sinisalo käyttää mieluiten matkustamiseen. Hän on kirjoittanut vuoristovaellusharrastuksensa innoittamana kirjan Salattuja voimia (Teos 2012).

Haastattelun jälkeen Sinisalo lähettää kommentin Auringon ytimen tasa-arvoteemaan:

”Minua mietitytti sitä kirjoittaessani, miten yleistä nykyään monissa yhteiskunnissa on – mukaan luettuna omamme – että jos jollakin ihmisryhmällä on paha olla, ensimmäinen reaktio on koettaa löytää jokin toinen ihmisryhmä, joka voidaan syyllistää tästä asiasta, ja syyllistämisen myötä alkaa syrjiä, vainota, alistaa tai riistää tätä.”

Johanna Sinisalo: Auringon ydin. Teos 2013. 340 s.

_______________

Kummaa

”Olen kyllästynyt määritelmiin fantasian ja scifin välillä, sana kumma kuvaa tekstejäni hyvin”, Sinisalo sanoo. Hänen mukaansa Suomessa tehdään paljon hyvää kummaa kirjallisuutta, esimerkkeinä hän mainitsee muiden muassa Tiina Raevaaran ja Pasi Ilmari Jääskeläisen.

Finnish weirdistä, Suomikummasta, pitäisi saada samanlainen markkinointibrändi kuin nordic noirista.” Sinisalo viittaa pohjoismaisten dekkarikirjailijoiden suosioon.

Auringon ydin on Sinisalon kahdeksas romaani. Todellisuuden rajamailla häilyvän proosan kirjoittamisen lisäksi Sinisalo työskentelee draama- ja tv-käsikirjoittajana. Ennen siirtymistään vapaaksi kirjoittajaksi Sinisalo työskenteli ja oli osakkaana mainostoimistossa.

”Siirtymiseni kirjoittajaksi ei ollut niin sankarillinen. Sain lainat maksettua nopeasti, ja ainoa lapseni tuli täysi-ikäiseksi, joten ei ollut huollettavia. Tarvittaessa silloin sinnittelee parilla satasella, kun ei totuta itseään pitämään välttämättömyytenä uusien vaatteiden ostamista ja yökerhoissa hillumista.”

Hannele Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu