splash_image.jpg

Byrokratia pykii

Virkamiespeli paperittomien terveydenhuollosta on kestänyt jo puolitoista vuotta.

Paperittomien terveydenhuollosta kiistely on paljastanut kyseenalaisia puolia Helsingin kaupungin virkamiesvallasta.

Vihreät ehtivät 26.11. hurrata sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökselle alkaa hoitaa paperittomia äitejä ja lapsia (Fifi 27.11.). Viikkoa myöhemmin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki päätti viedä asian kaupunginhallitukseen. Paperittomien hoitoa ei hänestä ole budjetoitu. (HS 2.12.)

Paperittomien asia on kiertänyt sosiaali- ja terveyslautakunnassa, virastossa ja kaupunginhallituksessa jo puolitoista vuotta. Kun poliitikot päättävät, virkamiehet pyörtävät.

Bumerangiefektiä selittää se, että kahdella virkamiehellä, apulaiskaupunginjohtajalla ja virastopäälliköllä, on oikeus ja virkaan kuuluva velvollisuus esitellä päätösasiat poliitikoille.

Sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok.) tekee näin kaupunginhallitukselle ja virastopäällikkö Matti Toivola sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

He päättävät, miten asia tulee äänestykseen: hyväksyttäväksi vai hylättäväksi. Paperittomien tapauksessa on äänestetty sekä toteuttamisen puolesta että toteuttamatta jättämistä vastaan.

Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että asia palaa ”pöydälle” odottamaan uutta esitystä. Päätöksentekoa hidastaa se, että Räty on viime elokuussa esittänyt asian kaupunginhallitukselle ilman kiireellisyysvaatimusta.

Prosessi on käynnissä. Asiat ovat valmistelussa. Politiikassa asiat tapahtuvat, vaikka yksikään atomi ei liiku.

Paperittomien terveydenhuoltoa vaativat viime vuoden syyskuussa kaupunginvaltuutetut Emma Kari (vihr.) ja Hanna-Kaisa Siimes (vas.).

Kari sai niin sanotun ponnen läpi ”globaalin vastuun strategiaan”, jonka valtuusto hyväksyi viime vuoden syyskuussa. Ponsi tarkoittaa lisäystä jo hyväksyttyyn esitykseen: jos tehdään noin, pitäisi tehdä myös näin.

Karin ponsi meni läpi, koska globaaliin vastuuseen kuuluu valtuutettujen enemmistön mielestä paperittomien terveydenhuollon järjestäminen. Siimes teki lisäksi suoraan valtuustoaloitteen.

Paperittomien terveydenhuollon järjestämistä kannattavat vihreät, vasemmistoliitto, kristilliset ja demarit. Sitä vastustavat perussuomalaiset ja kokoomus.

Kokoomuksen Räty ja Rauhamäki haluaisivat odottaa valtakunnan linjausta paperittomien hoitoon. Sieltä voi tulla vastustajien pelastus, sillä hallitus vaatii kunnilta säästöjä, ei tehtävien lisäämistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys valtakunnallisista vaikutuksista ilmaantuu vasta ensi vuoden puolella. Paperittomien hoito jää siis vuoden 2015 budjettiin, jos sinnekään.

Mistä varat paperittomien terveydenhuoltoon olisi otettu, jos sitä ei ole laskettu budjettiin? Sellaisesta noin viiden miljoonan liikkuvasta lohkareesta, jonka sosiaali- ja terveysministeriö on varannut ylimääräisiin menoihin.

Paperittomien kiista on tuonut näkyväksi virkamiesvallan lisäksi sen, että globaaliin vastuuseen sitoutuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että siihen olisi varaa.

_______________

Paperiton

• Paperittomilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla ei ole oikeutta käyttää julkista terveydenhuoltoa asiakasmaksulain mukaisesti eli edullisesti.

• Paperittomia ovat esimerkiksi tilapäisesti Suomessa oleskelevat EU-kansalaiset, joilla ei ole sairausvakuutuksen turvaa omassa kotimaassaan. Lisäksi joukkoon kuuluvat EU:n ulkopuolelta tulleet henkilöt, joilla ei ole oleskelulupaa tai joiden oleskelulupa on umpeutunut.

• Paperittomat saavat nyt kiireellistä hoitoa. Se ei tarkoita samaa kuin välttämätön hoito. Esimerkiksi hivin hoito ei ole kiireellistä.

• Paperittomien kuuluisi maksaa hoidosta helsinkiläisiä enemmän, mutta käytännössä heillä ei ole siihen varaa.

Minea Koskinen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu