Biennaali tarvittaessa

Voisiko Manifesta haastaa Helsingin Guggenheimin? Halvemmaksi se ainakin tulisi.

Manifesta 8, nykytaiteen eurooppalainen biennaali, on kooltaan suunnaton, häkellyttävä, ja laajuudeltaan huumaava, lähestymistavaltaan kompromisseja välttelevä ja kokeellinen”, kirjoitti talouseliitin lehti The Wall Street Journal vuonna 2010. Juuri tällaiseen vaikuttavuuteen tapahtuman järjestäjät pyrkivät.

Joka toinen vuosi järjestettävän nykytaidenäyttelyn Manifestan idea on hyvin eurooppalainen. Näyttely kootaan joka kerta eri alueelle Euroopassa. Ensimmäinen Manifesta järjestettiin vuonna 1996 Rotterdamissa, ja sen jälkeen se on pidetty eri puolilla Itä-, Länsi- ja Etelä-Eurooppaa.

Manifesta pyrkii pureutumaan Euroopan ongelmiin ja käsittelemään niitä sekä kansainvälisten kuraattoritiimien konsepteissa että heidän kutsumiensa kuvataiteilijoiden teoksissa.

Helsingissä helmikuussa vieraillut Manifesta-säätiön johtaja Hedwig Fijen paljasti, että yksi tulevista Manifesta-kaupungeista on mahdollisesti Belfast.

Toinen kiinnostava alue on Helsinki–Tallinna–Pietari-akseli, jonne hän visioi taidenäyttelyn sijaan kuraattoriakatemiaa, joka lisäisi kaupunkien välistä dialogia.

Fijenin sanoin Manifesta liikkuu aina muutaman askeleen instituutioiden edellä ja se pidetään, jos sille on tarvetta. Ohjenuorana kaupunkeja valitessa on Euroopan nykytilan pohtiminen ja alueen edustavuus tämän päivän Euroopassa, sen DNA. Seuraava Manifesta aukeaa Belgian Limburgissa 2. kesäkuuta 2012.

Manifestaa on arvosteltu esimerkiksi näennäiskriittisyydestä ja yksityisen rahoituksen ristiriidoista. Se on kuitenkin luultavasti Kasselin Dokumentan jälkeen merkittävin eurooppalainen toistuva kansainvälinen nykytaidenäyttely, jonka viimeiset editiot Euroopan reuna-alueilla keräsivät yli 100 000 katsojaa.

Näyttelyiden budjetti on noin viisi miljoonaa euroa, josta puolet tulee isäntäkaupungilta ja puolet tuo Manifesta-säätiö. Manifestan järjestäminen Helsingissä maksaisikin vain kymmenyksiä siitä, mitä Helsinkiin kaavailtava Guggenheim-museo.

Vaikka Manifesta pysyy tapahtumakaupungissaan vain muutaman kuukauden ajan, se toisi varmasti Helsingille suhteessa enemmän taideturisteja ja positiivista mainetta kuin pysyvä linnoitus, jonka brändin on moneen otteeseen todettu hiipuneen.

Manifesta on ollut olemassa parisenkymmentä vuotta. Sinä aikana Eurooppa on kääntynyt uusliberaaliksi ja taiteen julkista rahoitusta leikataan kaikkialla. Manifestan rahoitusmalli on kuitenkin pysynyt melko muuttumattomana.

”Kyse on aina ollut yhteistyöstä yhtäältä biennaalia isännöivän kaupungin ja yksityisten yhteistyökumppaneiden, toisaalta EU:n ja eurooppalaisten taidesäätiöiden välillä.

Tärkeitä ovat myös yksittäiset tukijat, Manifesta-lähettiläät, jotka tukevat uusien taideteoksien toteuttamista ja lahjoittavat ne museoille biennaalin jälkeen.”

Sponsorisuhteiden vaaliminen saattaisi nopeasti ajatellen vaikuttaa ikävästikin siihen, millainen taide Manifestassa pääsee esille. Fije tuntuu kuitenkin uskovan, ettei niin pääse tapahtumaan – edes vahingossa.

”Arvioimme jatkuvasti kriittisesti sitä, kuinka rahoitusmallit, joita olemme käyttäneet, ovat vaikuttaneet Manifesta-biennaaliin ja siihen, millainen vaikutus näyttelyillä on ympäristöönsä.

Tällä hetkellä Manifesta-tapahtumista on puutetta erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa ja mietimme, miten rahoitusmallia pitäisi kehittää, jotta voisimme työskennellä enemmän myös näillä alueilla.”

Sezgin Boynik & Minna Henriksson

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu