Betoni herää

DDR-kerrostaloja puretaan Saksassa. Elementtien kohtalona on kertyä jätevuoriksi tai päästä uuteen käyttöön.

1960- JA 70-LUVULLA Itä-Saksassa saattoi joutua jonottamaan asuntoa betonilähiöstä viisikin vuotta, niin haluttuja olivat keskuslämmityksellä, sisävessalla ja kokolattiamatolla varustetut taivaspaikat. Elementtitaloon muuttava pääsi eroon vanhojen kivitalojen oikuttelevista putkista, lämmityshiilien raahaamisesta ja yhteiskäytössä olevista suihkutiloista.

Ja kun meni kylään jollekin tuhansista naapureistaan, ei vessan sijaintia tarvinnut kysellä – sen takasivat rakentamisessa käytetyt standardimittaiset betonilevyt ja vakiopohjapiirustukset.

Uljaista elementtitaloista tuli DDR:n kehityksen symboli ja todiste kansalaisten hyvinvoinnista. Saksojen yhdistyttyä kaikki muuttui. Jopa kokonaisia betonielementtikaupunkeja työllistäneet tehtaat sulkivat ovensa yksi toisensa jälkeen. Näin kävi myös 100 000 asukkaan Halle-Neustadtissa.

Työttömyys nousi joillakin entisen Itä-Saksan alueilla yli 30 prosenttiin, ja muuttoliike länteen kiihtyi. Osa kerrostaloista tyhjeni kokonaan, toisiin muodostui asumattomia kummituskerroksia, joiden rikotuista ikkunoista puhalsi tuuli sisään huoneisiin. Tavoitelluista asuinlähiöistä tuli uudessa järjestelmässä sosiaalisten ongelmien tyyssijoja.

SAKSAN RAKENNUS- ja liikenneministeriö ryhtyi toimeen siivotakseen tyhjentyvän idän jäljet. Neljä vuotta sitten aloitetun Stadtbau Ost -ohjelman tavoitteena on hävittää 350 000 tyhjää asuntoa entisen Itä-Saksan alueelta vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä hylättyjä asuntoja arvioidaan olevan 1,1 miljoonaa. Jopa kymmenkerroksisten betonikolossien purkaminen on kallista, ja purkutyössä syntyy tonneittain ympäristöä kuormittavaa rakennusjätettä. Siksi valtio on alkanut kampanjoida DDR-betonin uusiokäytön puolesta.

Syyskuussa pidetyssä lehdistötilaisuudessa silloinen rakennusministeri Manfred Stolpe hehkutti: ”DDR-tuotantoa olevat käytetyt betonilaatat ovat mainettaan parempia. Ne ovat rakennusteknisesti korkeatasoisia ja niillä on vielä ainakin 80 vuoden elinikä edessään.”

Joitakin kokeiluja elementtitalojen osien uudelleenkäytöstä on jo tehty. DDR-betonista on rakennettu omakoti- ja rivitaloja Berliinissä, Dresdenissä ja Magdeburgissa. Lisäksi betonilaattoja on kuljetettu Hollantiin maatiloille, missä niitä on käytetty viljasiilojen rakentamiseen ja teiden päällystämiseen.

Toistaiseksi rakennusministeriössä on voitu vasta haaveilla sosialismin symbolien laajamittaisesta kierrätyksestä; niin pieni osa itäbetonista on löytänyt uuden kodin.

NYT TUO HAAVE tuntuu olevan lähellä toteutumista, sillä venäläinen rakennusyhtiö on ilmoittanut kiinnostuksensa purkaa 240 000 neliömetrin verran kerrostaloasuntoja entisen Itä-Saksan rannikkoalueilta ja kuljettaa betonilaatat meriteitse Pietariin. Paljon nähneet laatat saisivat uuden elämän Pietarin lähellä.

Saksan hallitukselle hanke kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta: venäläiset maksaisivat ongelmatalojen purkamisen ja pois kuljettamisen, ja Saksa pääsisi ilmaiseksi eroon menneisyyden jäänteistä.

Rannikon asuntoyhtiöt kuitenkin jarruttelevat ministeriön intoa. Niiden mukaan venäläisyrittäjille tulisi aivan liian kalliiksi purkaa elementtitalot huolellisesti pala kerrallaan, rahdata betonilaatat monen sadan kilometrin päähän ja rakentaa niistä siellä uudelleen nykyaikaiset rakennusmääräykset täyttäviä kerrostaloja.

”Laattojen kuljettaminen 60–70 kilometrin päähän vielä kannattaisi, mutta 600–1 000 kilometriä on liikaa. Ei vanhoilla betonilaatoilla voida Pietarin asuntopulaa ratkaista”, sanoo aluejohtaja Horst Hildebrand Verband Norddeutscher Wohnungsunternehmeristä, Pohjois-Saksan asuntoyrittäjien etujärjestöstä.

Sitä, milloin Venäjällä tehdään päätöksiä talohankkeesta, ei osata arvioida sen paremmin rakennusministeriössä kuin asuntoyrittäjien liitossakaan.

Outi Turunen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu