Asenteet & todellisuus

Koulujen arki on muutakin kuin joulukuvaelmaa ja Enkeli taivaan -virttä.

Maahanmuuttajien oman kielen ja uskonnon opetuksen tarpeellisuutta on puitu viime aikoina julkisuudessa paljon. Polemiikkia on aiheuttanut myös pelko perinteisen joulujuhlan katoamisesta. Tammikuussa Helsingin Sanomat uutisoi (HS 10.1.2011), että joka kolmas uusimaalainen kannattaa kouluihin kiintiöitä maahanmuuttajille.

Monella on asiasta mielipide, harvalla kokemusta. On kuitenkin ihmisryhmä, joka kohtaa monikulttuurisen lapsiryhmän työssään joka päivä. Opettajat. Kuunneltaisiinko vaihteeksi heitä?

Haastatteluun lupautuu kaksi ylä-asteen opettajaa, jotka ovat työskennelleet useissa pääkaupunkiseudun kouluissa. He eivät halua nimiään julkisuuteen, eikä kouluja saa mainita. Lehteen ei saa laittaa mitään, mistä heidät tai koulut voi tunnistaa.

Opettajat pelkäävät koulujen maineen puolesta.

Jos koulu leimaantuu huonoksi, siitä myös tulee sellainen, kun motivoituneimmat oppilaat hakeutuvat muualle.

Haastateltavat ovat työskennelleet kouluissa, joissa maahanmuuttajien osuus on vaihdellut 15 prosentista miltei 40 prosenttiin.

”Maahanmuuttajat keskittyvät alueille, joilla jo kantaväestön sosioekonominen asema on heikko. Kun oppilasryhmä on ongelmallinen eikä kovinkaan motivoitunut oppimaan, ryhmään tuleva maahanmuuttaja saa väärän roolimallin”, opettajat kertovat.

Ongelmat vaihtelevat koulujen välillä paljon. Yhteistä on kuitenkin jatkuva resurssipula. Opettajat kertovat, että maahanmuuttajien keskittyminen kouluihin, joissa on jo valmiiksi sosiaalisia ongelmia, lisää esimerkiksi erityisopetuksen tarvetta entisestään.

”On pakko todeta, että rehtorin puhutteluun joutuvat useimmiten maahanmuuttajat”, toinen opettajista sanoo varovasti.

Vielä parikymmentä vuotta sitten suomalaisissa kouluissa ei ollut juuri maahanmuuttajia. Silloinkin joku aina häiriköi ja joutui puhutteluun. Häiriköinnin syynä ei nytkään välttämättä ole ulkomaalaistausta sinänsä, vaan turhautuminen tai tunne siitä, että tippuu kärryiltä. Myös kieli voi tuottaa vaikeuksia.

Monet maahanmuuttajalapset elävät myös hankalasti kahdessa eri maailmassa.

”Toisinaan kodin ja koulun säännöt ovat ristiriidassa keskenään. Jotkut lapset joutuvat toimimaan kulttuurintulkkeina perheessään, ottamaan liian paljon vastuuta asioista. Kahden kulttuurikoodin välissä elävä oppilas voi tuntea turvattomuutta.”

Opettajien mukaan ongelmiin ei ole olemassa yhtä ratkaisua. Vuokratalojen rakentaminen tasaisemmin eri puolille kaupunkia on heidän mukaansa hyvä mutta hidas keino.

”Olen varovasti kallistumassa kiintiöiden kannalle, koska niistä hyötyisivät myös maahanmuuttajat. Kiintiöillä voisi vaikuttaa nopeastikin alueiden eriarvoistumiseen. Resurssit ja niiden tarvitsijat jakaantuisivat kouluihin tasaisemmin”, toinen opettajista pohtii.

Toisaalta maahanmuuttajakiintiöitä olisi käytännössä vaikea toteuttaa. ”Tasa-arvolaki ei sallisi oppilaiden kiintiöimistä etnisen taustan perusteella.”

Opettajien mukaan erilaisten kulttuurien positiivinen esille tuominen on tärkeää.

”Kouluissa voisi esimerkiksi järjestää kansainvälisiä teemailtoja, joissa oppilaat, opettajat ja vanhemmat kokkaavat ja katsovat esityksiä. Tämä on oppilaille voimaannuttava kokemus – he pääsevät tuomaan esille omaa kulttuuriaan ja voivat olla siitä ylpeitä.”

________________

Kuka kuuluu kiintiöihin?

Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan joka kolmas uusmaalainen kannattaa kouluihin kiintiöitä maahanmuuttajille. Tutkija Ilona Tikan mukaan on vaikeaa määritellä, ketä maahanmuuttajakiintiöt voisivat koskea.

”Tarkalleen ottaenhan maahanmuuttaja on se, joka muuttaa maasta toiseen. Todella harva oppilas on kuitenkaan itse muuttanut maahan. Kouluissa on Suomessa syntyneitä kansalaisuudeltaan suomalaisia lapsia, joiden vanhemmat ovat maahanmuuttajia. On myös paljon lapsia, joilla vain toinen vanhemmista on maahanmuuttaja. Kuinka moneen sukupolveen erilaiseksi kategorisointi ulottuu? Lisäksi on lapsia, jotka ovat tulleet Suomeen pieninä, kansainvälisen adoption kautta.”

Ilona Tikka on monikulttuuriseen opetukseen erikoistunut tutkija Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.

Tea Kalska

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu