Appelsiini on yllättävä ilmastosankari

Muista arvostaa hedelmiä.

Tähän aikaan vuodesta Välimeren alueen sitrushedelmät ja Etelä-Amerikan melonit kypsyvät ja saapuvat meille jättimäisinä laivalasteina.

Kaukomaiden appelsiinit, omenat ja ananakset uhkuvat aurinkoa marketin sisäänkäynnillä. Hinta, laatu ja tarjonta ovat kohdallaan.

Monelle on yllätys, että vaikka hedelmät tuodaan kaukaa, ilmastovaikutus on melko pieni.

Hedelmien kuljettaminen rahtilaivoilla ei ole ilmaston kannalta hullumpi ratkaisu.

Maailman tavaraliikenteestä hoidetaan laivoilla 90 prosenttia, mutta maailman hiilidioksidipäästöistä vain 2,7 prosenttia on peräisin meriliikenteestä.

Tonni ruokaa lennätettynä Helsingistä Ivaloon rasittaa ilmastoa yhtä paljon kuin suuren rahtialuksen matka maailman ympäri. Samalla päästömäärällä pääsee rekalla Helsingistä Kapkaupunkiin.

Vain harvoja erikoishedelmiä ja -vihanneksia, kuten kenialaisia tuorepapuja, kuitenkaan kuljetetaan lentäen.

Hedelmistä suomalaiset syövät eniten banaaneja, omenoita, appelsiineja ja satsumia. Näiden ilmastokuormitus kiloa kohden on Suomeen saakka rahdattuna alle 1 kg CO2e/kg.

Useimpien muidenkin hedelmien kasvatus ja kuljetus Suomeen tuottaa ilmastopäästöjä alle 2 kg CO2e kiloa kohden.

Se on toki paljon enemmän kuin kotimaisen porkkanan, mutta paljon vähemmän kuin suomalaisessa kasvihuoneessa kasvatetun kurkun, jonka hiilijalanjälki voi talvella ylittää 5 kg CO2e/kg.

Etelän hedelmiin liittyy toki muita ympäristöongelmia. Banaanien ja ananasten jättiplantaasit ovat tuttu näky tropiikin maaseudulla liikkuneelle. Niillä työntekijöiden olot ovat monesti kehnonpuoleiset.

Myös maaperän köyhtyminen ja holtiton vedenkäyttö vaikuttavat paikalliseen ympäristöön. Osta siksi luomua ja reilua kauppaa. Niiden tuotantoa valvotaan ja tilanteista tiloilla raportoidaan meillekin asti.

Banaaneita saa reiluna melkein joka kaupasta ja muitakin hedelmiä ainakin joka kolmannesta.

Kaikkien ympäristövaikutusten kannalta oleellisinta on arvostaa hedelmiä: syömäkelpoisesta ruoasta heitetään eniten pois juuri hedelmiä ja vihanneksia.

Keitä kuivahtaneista appelsiineista hilloketta tai tee nahistuneista omenoista makeaa murupaistosta.

–––––––––––––––

Päärynä-avokado-salaatti

Tämä salaatti on ihanan pehmeää sekä rakenteeltaan että maultaan. Pieni haaste on saada päärynät ja avokadot samaan aikaan sopivan kypsiksi. Parhaiten se onnistuu ostamalla ainekset kaupasta muutamaa päivää ennen valmistusta tai hankkimalla avokadot ready-to-eat-merkittyinä.

Salaatti

2 luomupäärynää

2 luomuavokadoa

1 dl cashewpähkinöitä

Kastike

2 rkl oliiviöljyä

2 tl vadelmaviinietikkaa

1 tl luomulimetin kuorta

1 rkl luomulimetin mehua

hyppysellinen suolaa

mustapippuria myllystä

1. Paahda cashewpähkinöitä muutama minuutti kuivalla pannulla.

2. Sekoita kastikeainekset keskenään.

3. Kuori avokadot ja päärynät ja pilko ne pitkittäin kauniiksi lohkoiksi. ?Jos et heti valmista salaattia, säilytä hedelmät sitruunamaustetussa vedessä, etteivät ne tummu.

4. Lado päärynöitä, avokadoja ja pähkinöitä kerroksittain salaattikulhoon ja lorauta kerrosten väliin limettikastiketta.

Tästä annoksesta riittää alkupalaksi neljälle. Käytettyjen raaka-aineiden hiilijalanjälki on noin 1 CO2e/kg. Valmistuksen hiilijalanjälki on 0,01 CO2e. Yhden annoksen jalanjäljeksi tulee siten alle 0,3 kg CO2e/kg.

Tuuli Kaskinen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu