Annikin tähden

Rakennusten modernisointi uhkaa tuhota tamperelaisen 100-vuotiaan puutalokorttelin yhteisöllisyyden.

Yhteisöllisen asumiskulttuurien pilottihanke on vaakalaudalla, kun Tampereen kaupungin omistama kortteli myydään syksyllä avoimessa tarjouskilvassa. Vaikka rakennukset onkin suojeltu, niin nykyinen vanha kylänraitti-ilmapiiri on kuitenkin vaarassa hävitä.

Annikinkadun puutalokortteli Tampereella on ollut 2000-luvulla poikkeuksellisen vireän, omaehtoisesti järjestetyn kulttuuritarjonnan ja kansalaisaktiivisuuden näyttämönä.

Tuleva ostaja velvoitetaan kunnostamaan kortteli, kertoo Annikinkadun kaavaa valmistellut asemakaava-arkkitehti Mikko Järvi.

”Tampereen kaupungin kannalta tärkeintä on kunnostussuunnitelman laatu. Kaupunki haluaa, että kortteli korjataan, ja että se korjataan hyvin. Suunnitelmassa täytyy siis olla perusteellinen kunnostussuunnitelma. Lisäksi siinä täytyy olla luotettava selvitys rahoituksesta. Remontti ei saa jäädä roikkumaan, vaan kaupungin on voitava luottaa siihen, että se valmistuu kohtuullisessa ajassa. Näkisin, että suurin riski nykyisten asukkaiden kannalta on se, voivatko he järjestää kunnollisen rahoituksen työn loppuunsaattamiseksi.”

Annikinkadun asumiskulttuurin jatkamiseksi on ryhdytty pelastustalkoisiin. Tarkoituksena on tehdä kiinteistöstä osto- ja kunnostustarjous, joka mahdollistaisi nykyisen asumiskulttuurin jatkamisen.

Meri Lähteenoksa muutti tamperelaisen Annikinkadun puutalokortteliin 14 vuotta sitten. Korttelin kehittämisessä häntä on innostanut ajatus osallistuvasta yhteisöllisyydestä.

Ydinidea yhteisöllisyyden kehittämisessä Annikinkadulla on Lähteenoksan mukaan kirjailija Sobonfu Somélta. Tämän ajattelun mukaan ”yhteiskunnan ja yhteisön tärkein tehtävä on tarjota paikka, mihin jokainen yksilö voi tarjota sen lahjan, mikä hänellä on annettavanaan.”

”Jos ihmisellä ei ole merkitystä siellä, missä hän elää, hänen elämänsä valuu hukkaan. Olemme pyrkineet täällä siihen, että jokainen tuntisi olonsa tarpeelliseksi ja tärkeäksi”, Annikin tähti ry:n puheenjohtaja Lähteenoksa kertoo.

Eräs ensimmäisistä toimenpiteistä olikin asukkaiden jakaminen työryhmiin, joissa kullekin pyrittiin löytämään hänen osaamistaan vastaavaa tekemistä. Yksi työryhmä perustettiin remontointiin, toinen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kolmas kulttuurityöhön, jokainen asukas kuului niistä johonkin.

”Työryhmien avulla ihmiset alkoivat löytää paikkaa, missä juuri heillä on jotain tarjottavaa. Eivät kaikki ole kulttuurintekijöitä, eikä kaikilta suju remontti. Jokainen kuitenkin osaa jotain.”

Muita yhteisöllisyyttä luovia tekijöitä Annikilla ovat akuuteissa rahahuolissa auttava ”kylän sossu”, perinteinen naapuriapu sekä ”luotsaus”. Luotsauksen idea Lähteenoksan mukaan muistuttaa hieman ratkaisukeskeistä terapiaa. Luotsauksessa kysytään oivaltavia kysymyksiä, mutta ei oteta kantaa. Näin autetaan kanssaihmisiä löytämään itse ratkaisuja elämän vaikeuksiin ”ilman että pitää heti mennä vaikkapa mielenterveystoimistoon”.

Kyläyhteisömallin kehittäminen on Lähteenoksan mukaan annikkilaisten testamentti: ”Toivoisin, että nämä ideat leviäisivät, ja otettaisiin laajemminkin huomioon yhteiskuntasuunnittelussa.”

Kaava-arkkitehti Järven mukaan kortteli on remontoitava ”nykyaikaisten asumisstandardien mukaiseksi”. Tämä tarkoittaa kompostikäymälän vaihtamista nykyaikaisiin vessoihin, peseytymistilojen uusimista ja vanhoihin kakluuniuuneihin perustuvan puulämmityksen korvaamista sähköllä tai kaukolämmöllä.

“Toivon kunnostusta jo pitkään odottaneen korttelivanhuksen saavan arvoisensa ja asiantuntevan kohtelun. On tärkeää, että Annikin vanhaa henkeä kunnioitetaan, eikä korttelia ylikunnosteta ja modernisoida pilalle”, sanoo Annikin tähti ry:n varapuheenjohtaja Mari Takalo.

Annikinkadulla voisi olla laajempaakin merkitystä vaihtoehtoisen kaupunkiasumisen eräänlaisena testiareenana, jonka uutta luova potentiaali ei varmastikaan ole vielä ammennettu tyhjiin, jos sille vain annetaan mahdollisuus.

www.annikinkatu.net

Petri Kaikosuo

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu