Anemia vaivaa Tšetšenian naisia

Lapset syntyvät sairaina Tšetšeniassa, koska äidit ovat hyvin köyhiä.

”Anemia on Tšetšeniassa hyvin yleistä. Ajattelen sen oikeastaan yhteiskunnalliseksi sairaudeksi, koska se on niin yleistä siellä missä elinolot ovat heikot, työttömyysluvut korkeita ja ravitsemus riittämätöntä.”

Näin Tšetšenian tilannetta kuvaa siellä Lääkärit ilman rajoja -järjestön kautta työskentelevä gynekologi Aiza. Lääkärit ilman rajoja julkaisi tammikuisessa tilannekatsauksessaan Voices From The Field Tšetšeniassa toimivien lääkäreiden kertomuksia

Järjestö teki myös 10 kärjessä -listan hädänalaisista kohteista maailmalla 2005, kohteista, joista ei ole uutisoitu juuri lainkaan. Kongon demokraattisen tasavallan jälkeen toisena listalla on Tšetšenia.

Suomalaisista järjestöistä muun muassa Kirkon Ulkomaanavulla on alkamassa jälleen uusia hankkeita Tšetšeniassa.

”Tarkoituksemme on rahoittaa yhden sairaalan synnytysosaston kunnostusta. Olosuhteet tšetšenialaisissa sairaaloissa ja laboratorioissa ovat todella huonot”, humanitaarisen avun suunnittelija Eija Alajarva kuvailee. Suunnitelmissa on myös rahoittaa usean tšetšenialaisen lastenkodin korjaustöitä.

”Kaikki riippuu siitä, miten saamme varoja tähän tarkoitukseen. Olemme avustaneet Tšetšeniassa ulkoministeriön humanitaarisen avun kautta saaduilla määrärahoilla. Niitä ei ehkä tänä vuonna saada, kun Tšetšenia katsotaan Venäjään kuuluvaksi eikä siihen kohdisteta varoja”, Alajarva toteaa.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön Aiza kiertää Tšetšeniassa viidellä eri maalaispaikkakunnalla. Hän kuvaa tilannetta maaseudulla vaikeaksi, sillä paikallisten terveyskeskusten työntekijät ovat muuttaneet maasta paremman elämän toivossa.

”Käytämme pikatestejä hemoglobiinin ja glukoosiarvojen mittaamiseen ja meillä on vapaa pääsy yhden Groznyin sairaalan laboratorioon. Usein testitulosten laatu ei ole kovin hyvä, joten luotan enemmän kliinisiin merkkeihin diagnosoidessani potilaita.”

Toinen gynekologi, Janeta, kertoi Lääkärit ilman rajoja -järjestön tilannekatsauksessa kokemuksistaan Ingušiassa. Janeta on työskennellyt sisäisten pakolaisten eli IDP-tapausten (internally displaced persons) parissa viisi vuotta.

”Kohtaan keskimäärin 20–25 potilasta päivässä. On yleistä, että naisilla on verenvuotoa raskauden aikana ja tulehduksia lantionpohjassa”, Janeta kertoo.

”Meillä on mahdollisuus ohjata erikoishoitoa tarvitsevat paikallisiin sairaaloihin, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että yritän mieluummin itse hoitaa naisia niin hyvin kuin vain voin. Sairaalan palvelut ovat kalliita, ja lääkkeet ovat huonolaatuisia, joten useat naiset kieltäytyvät menemästä paikallisiin sairaaloihin”, Janeta kuvaa.

Hänen kokemuksensa mukaan tilanne on kuitenkin hieman parantunut.

Eija Alajarva korostaa, että tilastoja tšetšenialaisten terveydentilasta on hyvin vaikea saada. “Eikä Tšetšeniassa varmasti ole tehty mitään kattavia tutkimuksia kansan tilasta,” Alajarva kertoo.

Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun suunnittelija Mari Paajanen vieraili Tšetšeniassa maaliskuussa. Kirkon Ulkomaanavulla ei ole Tšetšeniassa omia työntekijöitä, vaan se tekee yhteistyötä unkarilaisen sisarjärjestön ja paikallisten kanssa.

Environment News Servicen lokakuisen uutisen mukaan Groznyin synnytyssairaalan lääkärit sanovat, että kaupungissa yli puolet lapsista syntyy vakavasti sairaina. Koko Tšetšenian kattavien tilastojen mukaan joka viidennellä syntyvällä lapsella on terveysongelmia, esimerkiksi sydän- ja hermosto-ongelmia tai keuhkokuumetta.

Ingušiassa tšetšeenipakolaisten parissa toimiva IRC-järjestö teki hemoglobiinianalyysin 791 oppilaalle järjestönsä tukemissa kouluissa.

Tutkimuksen mukaan 551 oppilasta oli aneemisia ja 12 vakavasti aneemisia kansainvälisen mittarin mukaan. IRC hoiti 551 oppilasta myös matotartunnan varalta, sillä lapamadot ovat ratkaiseva anemian aiheuttaja.

WHO:n arvion mukaan lapsikuolleisuus on kaksinkertainen Ingušiassa ja Tšetšeniassa verrattuna koko Venäjän lukuun, jossa tuhatta lasta kohden kuolee 18 poikalasta ja 14 tyttölasta. Esimerkiksi Suomessa lapsikuolleisuus on huomattavasti vähäisempää, tuhatta lasta kohden kuolee noin 4 poikaa ja 4 tyttöä. Tšetšenialaisia uhkaa myös sairastuminen tuberkuloosiin ja keuhkokuumeeseen.

Näin laajan anemiaan sairastumisen syy on köyhyys. Tšetšenian työministeriön arvion mukaan 80 prosenttia tšetšenialaisista on työttömiä. YK:n OCHA, humanitaaristen asioiden toimisto, arvioi, että Ingušiaan siirtyneistä tšetšeeneistä 90 prosenttia on työttöminä. 63 prosenttia Tšetšenian väestöstä lasketaan köyhiksi tai erittäin köyhiksi.

Kirkon Ulkomaanavun mukaan suuri osa Tšetšenian väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhät perheet ovat usein joutuneet tilanteeseen, jolloin on valittava ruuan ja äkillisen lääkehoidon välillä.

”Ei ole kyse vain rahasta, vaan monista muista asioista, kuten huonoista lääkkeistä ja vaikeuksista päästä maaseudun lääkäriasemille. Työssäni teen parhaani ja jos en pysty parantamaan jotakuta, pyrin ainakin estämään hänen tilanteensa huonontumisen”, Aiza summaa tilanteen.

Aizan ja Janetan repliikit ovat Lääkärit ilman rajoja -järjestön raportista Voices From The Field. Lääkärit esiintyvät turvallisuussyistä pelkillä etunimillään. Aizan nimi on muutettu.

Hannele Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu