splash_image.jpg

Anarkistilääkärit Ateenassa

Ihmisiä ilmaiseksi hoitavat terveysalan ammattilaiset haluavat pelastaa yhteisön & tuhota valtion.

Talousuudistusten runtelemassa Ateenassa huomiotta ovat jääneet pienet pyrkimykset keksiä yhteisöllisyys periaatteitaan myöten uudelleen.

Pyrkimyksiä edustavat esimerkiksi radikaalit naapurustokokoukset, joissa on luotu vaihtoehtoja yhä harvempien etuoikeudeksi käyneille peruspalveluille.

Ryhmien toiminta ei pyri kolmannen sektorin hankkeiden tavoin kriisinhoitoon saati ylhäältä organisoidun yhteiskunnan tai talouden elvyttämiseen. Päämääränä on valtiollisen ja taloudellisen esivallan tuhoaminen.

Yksi radikaaleista hankkeista on Exarcheian kaupunginosaan syyskuussa avattu itseorganisoitu terveysasema ADYE. Kolmena päivänä viikossa ovet avautuvat terveyspalveluja tarvitseville sosiaalisesta asemasta, varallisuudesta, kansallisuudesta tai poliittisesta identiteetistä riippumatta. Sisään ei tosin päästetä uusnatseja tai ketään, joka pukeutuu univormuun.

Vapaaehtoisista terveysalan ammattilaisista koostuva työryhmä tarjoaa yleislääkärin, radiologin, psykologin, lastenlääkärin, puheterapeutin, gynekologin ja fysioterapeutin tietotaitoa. ADYE-aktiivi Babis R. kertoo, että ryhmä pystyy auttamaan, vaikka potilaan ongelmaa ei pystyisikään hoitamaan asemalla.

”Meillä on laaja lääkäreiden solidaarisuusverkosto, jonka avulla voimme järjestää tarvittaessa vaikka sairaalapaikan.”

Yksi ADYEn tärkeimmistä periaatteista on terveyden maksuttomuus. Potilailta ei oteta rahaa vastaan edes lahjoituksina. Lääkkeet sen sijaan kelpaavat, ja niitä on tullut Ranskasta saakka.

”Solidaarisuus ei ole hyväntekeväisyyttä vaan vuorovaikutusta”, Babis sanoo.

Ryhmän keskuudessa vallitsee selvä yksimielisyys siitä, ettei poliittisten puolueiden, valtion instituutioiden tai kansalaisjärjestöjen kanssa tehdä minkäänlaista yhteistyötä.

”Edistämme ajatusta siitä, että yhteiskunta voidaan toteuttaa sen jäsenten kesken ilman esivaltaa ja sen instituutioita, kuten puolueita, valtiota, kirkkoa tai ammattijärjestöjä. Ihmiset pystyvät tyydyttämään kaikki halut ja tarpeet ilman keskusvaltaa”, Babis kertoo.

Babis itse on ammatiltaan sosiologi, ja hän pitää omaehtoisesti toimivaa terveysasemaa moniulotteisena yhteiskunnallisena kysymyksenä. Itseorganisoituminen ei tarkoita palvelujen tuottamista vaan ennen muuta yhteisöllisyyttä.

Babis kertoo, että ryhmä pyrkii ajattelemaan koko terveydenhuollon uudelleen ja luomaan vastavuoroisuuteen perustuvia terveydenhuoltosuhteita, joissa ihmiset eivät ole potilaita.

”Terveys on lääkärikeskeistä, mutta meille ihminen on terveyden keskipiste. Lääkäri ei sanele, mitä on terveys, vaan asia selvitetään yhdessä.”

Babiksen mukaan terveydenhuolto ei missään nimessä tarkoita ryhmälle työkunnon palauttamista, kuten valtavirran terveyspolitiikka asian näkee. Hän myöntää, että hyvinvointivaltion murentuessa heidän toimintansa saattaa hyödyttää valtiota.

”Oleellista kuitenkin on, että identifioimme itsemme vastarintaan ja pyrimme luomaan rakenteita valtion tuhoamiseksi. Tätä itseorganisoitunut yhteisöllisyys tarkoittaa.”

Kirjoittaja on Ateenassa asuva suomalainen anarkisti. Hänen kirjoituksiaan Kreikan talouskriisistä voi lukea Fifin kirjeenvaihtajien blogista.

Peristerakis

Kommentoi Facebookissa
Kirjamessut 2018 banneri
Helsinki liikkuu