splash_image.jpg

Ammutaan perimä pirstaleiksi

Köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden käytölle ei ole saatu kansainvälistä täyskieltoa, vaikka tieteellistä näyttöä aseiden ihmisille tuottamista vaurioista on olemassa.

Köyhdytettyä uraania (DU) sisältävien aseiden käytölle ei ole saatu kansainvälistä täyskieltoa, vaikka tieteellistä näyttöä aseiden ihmisille tuottamista vaurioista on olemassa. Uraaniaseet tulevat lokakuun lopussa neljättä kertaa käsittelyyn YK:n yleiskokouksessa.

”Köyhdytetyn uraanin riskit ovat säteily ja kemiallinen myrkyllisyys. Tutkimustulokset osoittavat, että uraaniaseet aiheuttavat ihmiselle jonkinlaisia dna-vaurioita”, sanoo Itä-Suomen yliopiston kansanterveyden dosentti Keith Baverstock, joka on säteilyn vaikutusten asiantuntija.

Hänen asiantuntijalausuntonsa vaikutti vuonna 2007 siihen, että Belgia kielsi uraaniaseiden käytön maaperällään. Costa Rica on toinen täyskieltomaa. Täyskiellolla tarkoitetaan, ettei maassa saa käyttää, varastoida eikä edes kuljettaa uraaniaseita.

Sotateollisuudessa käytettyä DU:n määrää on vaikea arvioida. Joidenkin tietojen mukaan ainakin 18 maalla on uraaniaseita varastoissaan. USA on yksi neljästä maasta, jotka aiemmissa YK:n uraaniaseita käsittelevissä kokouksissa eivät ole suostuneet avoimuusperiaatteeseen. Periaatteen mukaan köyhdytetyn uraanin määrät ja käyttöalueet pitää ilmoittaa julkisen terveyden suojelemiseksi.

Köyhdytettyä uraania on valtavasti, koska sitä syntyy ydinvoimaloiden jätteenä. Sitä käytetään aseistukseen edullisuuden lisäksi siksi, että DU on niin painavaa, että se läpäisee paksuja esteitä ja tunkeutuu syvälle maanalaisiin kohteisiin.

Aseita käytettäessä palamisen seurauksena syntyvä pöly on osittain liukenevaa. Palavasta DU-metallista syntyneestä oksidien sekoituksesta liukenemattomat partikkelit tarttuvat keuhkoihin ja altistavat ihmisen säteilylle. Liukeneva uraani puolestaan aiheuttaa verenkiertoon päästessään vakavan munuaisvaurion.

Köyhdytetyn uraanin palamispölyn aiheuttama muutos on suurin 500 miljoonaa vuotta säilyneen dna:n historiassa.

Tieto dna-vaurioista on ollut olemassa vuodesta 1998 asti. Vuodesta 2002 lähtien köyhdytetyn uraanin aiheuttamia dna-muutoksia on tutkittu moninkertaisesti aiempaa enemmän. Yli 15 tutkimusta on osoittanut aineen aiheuttamat muutokset eläinten perinnöllisyydessä, lisääntymisessä ja käyttäytymisessä, ja yli 10 tutkimusta on osoittanut dna:ta muokkaavan vaikutuksen ihmissoluilla.

”En ole tuomiopäivän pasuuna, mutta meidän ei pitäisi sotkeutua johonkin, joka on ollut olemassa todella pitkän ajan. Jos me sekoitamme ihmisen lisääntymissolujen toiminnnan, muutos on peruuttamaton”, Keith Baverstock sanoo.

Terveysjärjestöt odottavat kuitenkin epidemiologisia tutkimuksia, jotka todistavat aineen vaikutuksen tiettyyn ihmisryhmään.

EU:lla on varautumisperiaate, jonka mukaan ihmistutkimuksiin perustuvia tuloksia ei tarvitse odottaa. Periaatteen nojalla voi toimia heti, jos on hyvä syy uskoa, että on olemassa aine, jonka vaikutukset näkyvät dna:ssa, soluissa tai geeneissä.

”Aikaisemmin syöpää aiheuttavista aineista spekuloitiin, että ne ovat sitä ja tätä ja jotkut ovat lievästi karsinogeenejä. Se on hölynpölyä. Vuonna 2010 kirjattiin, että mikä tahansa radioaktiivinen aine on karsinogeeni. Köyhdytetty uraani on radioaktiivista, joten se on karsinogeeni”, Baverstock sanoo.

Ihmisen suojelemisesta syövältä vallinnee yksimielisyys kansainvälisissä terveysjärjestöissä. Ai niin, ei. Kyllä tupakkaakin saa myydä.

Kikka Rytkönen

Kommentoi Facebookissa
Lumme Energia
Sideways 2018