Ameriikan raitilla

Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmä pakottaa kysymään, perustuvatko ehdotukset asiantuntijaviisauteen vai ideologiseen linjaan.

Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmä pakottaa kysymään, perustuvatko ehdotukset asiantuntijaviisauteen vai ideologiseen linjaan. Otetaan esimerkiksi verotus ja opintotuki, jotka lähemmässä tarkastelussa yhdistyvät kiinnostavalla tavalla.

Työryhmä tuo esille, että Suomessa on esitetty veronkevennysten suuntaamista pienituloisille. Ajatuksena on ollut tukea matalapalkkaisen työn kysyntää. Samaan hengenvetoon todetaan, että veronkevennyksiä on ehdotettu myös hyvätuloisille. Sillä tuettaisiin investointeja inhimilliseen pääomaan, siis yksilöiden työmarkkinataitoja ja -osaamista, sekä estettäisiin koulutetun työvoiman pako maasta.

Monet taloustieteen ja sosiaalipolitiikan tutkimustulokset puoltavat veronkevennysten suuntaamista pienituloisille. Pienituloiset kuluttavat kaikki verohelpotuksin saamansa rahat. Näin he tukevat kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.

Pienten tulojen veronkevennykset lisäävät myös työn tarjontaa, koska työssäkäynti tulee sosiaaliturvalla elämistä kannattavammaksi. Samaan aikaan ainakin jonkinlaisia työtuloja saavien toimeentulo helpottuu, ja tukien käyttäminen mahdollisesti vähenee.

Sailaksen työryhmä esittää kuitenkin 2,7 miljardin euron tuloveronkevennyksiä tasaisesti kaikille tuloryhmille. Ehdotusta perustellaan ennen muuta inhimillisen pääoman karttumisella.

Hyvätuloisten veronkevennykset voi lukea kädenojennuksena Nokian pääjohtaja Jorma Ollilalle. Hän on sinnikkäästi arvostellut hyvätuloisten liian ankaraa verotusta ja kehunut Sailaksen ehdotuksia.

Laajemmin kysymys on siitä, kuinka kannattavaa on työmarkkinoilla tarvittavien taitojen opiskeleminen ja koulutuksen hankkiminen.

Yhdysvalloissa tuloverotus on vain lievästi progressiivista, ja koulutus parantaa huomattavasti odotettavissa olevaa palkkatasoa. Samaan aikaan nimenomaan yliopisto-opintojen rahoittaminen tulee erittäin kalliiksi, koska koulutus on pääsääntöisesti maksullista, eikä opiskelijoilla ole sosiaaliturvaa.

Suuret koulutuskustannukset ja tuloerot ovat siis saman ilmiön kaksi puolta. Tästä huolimatta sikäläiset taloustieteilijät ovat pohtineet, miten verotuksessa voitaisiin ottaa paremmin huomioon opiskelun yksityiset kustannukset.

Sailaksen ryhmän ehdotukset käytännössä poistaisivat korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliturvan. Tarkoituksena on nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja sijoittumista työelämään. Todellisuudessa voi käydä niin, että opiskeluajat pidentyvät entisestään, koska opiskelijoiden on käytävä aikaisempaakin enemmän töissä.

Tätä kautta tulee ymmärrettäväksi veronkevennysten suuntaaminen myös hyvätuloisille. Ne hyvittäisivät osittain koulutuksen korkeampia kustannuksia, mutta hyvitys olisi hyvin epätasa-arvoinen. Se kattaisi lähinnä niitä aloja, joilta opiskelijat sijoittuvat pääasiassa yrityselämään.

Mikäli opintotukia leikataan, suurituloisten veroja kevennetään ja perustetaan yksityisiä yliopistoja, Suomea viedään kovaa vauhtia kohti yhdysvaltalaista mallia.

Heikki Hiilamo, hiilamo@kaapeli.fi

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu