Luotettava Lainaaja hätistelee pikavippaajia.
Lainaisitko tuntemattomalle tonnin, jotta hän saa sisustettua lastenhuoneensa? Tai haluatko eroon pikavipeistä ottamatta uusia vanhojen maksamiseksi?
Tällaisiin tarpeisiin tradenomi ja kauppatieteiden ylioppilas Tuomas Talola keksi perustaa sosiaalisen luotonannon yrityksen, Lainaajan.
”Vuosi sitten etsin tietoa siitä, miten pankit käyttävät sosiaalista mediaa viestinnässään. Innostuin monissa maissa toimivista sosiaalisen lainaamisen yrityksistä”, Talola kertoo.
Talola löysi kolmenlaisia sosiaalisen luotonannon yrityksiä. Yksi tapa on lainaaminen perhe- ja tuttavapiirin sisällä esimerkiksi opiskelemaan lähtevälle nuorelle. Lainasta ei yleensä peritä korkoa.
Toinen muoto on kehitysmaiden yrittäjille myönnettävät pienet mikrolainat. Lainaajaan sovellettu kolmas malli on maan sisällä toimiva järjestelmä, jossa lainan tarjoaja ja tarvitsija voivat esittää toiveensa korosta.
”Pyrimme lisäämään lainaa haluavan tietoisuutta taloudenhallinnasta ja saamaan lainaa hakevan harkitsemaan tarkoin rahantarvettaan. Emme siis oitis myönnä lainaa korkealla korolla ja lähetä karhulaskua perään, kuten moni pikavippiyritys.”
Talola on laskenut, että Lainaajassa pyöritettävän kokonaissumman pitäisi ylittää miljoona euroa, jotta osakkaiden investoinnit tulisivat katettua ja Lainaajan kuuden hengen tiimi saisi palkkaa.
Suomen yhteiskunnallisten yrittäjien yhdistyksen mukaan Suomessa toimii jo yhteiskunnallisia yrityksiä autokaupasta ampumakerhoon.
Tärkeintä yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on, että sen arvot ja motiivit näkyvät toiminnassa. Esimerkiksi osakeyhtiössä työntekijät ovat tasavertaisessa suhteessa toisiinsa ja voitonjakoa on saatettu rajoittaa.
Sosiaalisessa luotonannossa lainanottaja saa tyydytystä siitä, että korko menee yksityiselle ihmiselle kasvottoman pankin sijaan.
Lainanantajille varotoimenpiteet on suunniteltu huolellisesti.
”Tarkistamme lainanottajan luottotiedot ja teemme pistotarkastuksia. Lainanantajille on järkevintä hajauttaa lainasumma monelle eri hakijalle. Siten hänen riskinsä menettää tai saada rahansa myöhässä takaisin on pienempi.”
”Ja todennäköisyys saada voittoa kasvaa.”
Kati Savela
––––––––––––––
Hyvät palkitaan
Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto myönnettiin tänä vuonna kolmelle pankille, joiden toimintaa ohjaa yhteiskunta- ja ympäristövastuu. Palkittujen pankkien johtajien mukaan Pohjoismaista vain Suomessa ja Islannissa ei ole arvoperustaista rahoitustoimijaa.
Palkinnon saivat tanskalainen Merkur, norjalainen Cultura Bank ja ruotsalainen Ekobanken.
Pankit lupasivat lahjoittaa kolmanneksen palkintorahoista, noin 15?000 euroa, apurahoina uusille yrittäjille Suomeen ja Islantiin. Apuraha on tarkoitettu yrittäjille, jotka suunnittelevat kestävän kehityksen hankkeita lainoittavan pankin perustamista.
Fifi.voima.fi
––––––––––––––
Reilu pankkikonsepti
Merkur-pankkiin säästetyt rahat ohjautuvat sosiaalisia, ekologisia ja kulttuurisia arvoja edistäviin hankkeisiin. Tallettaja voi määrätä, mille alalle hänen säästönsä kohdistetaan.
1980-luvulla Tanskassa perustettu Merkur on toiminut Suomessa kahdeksan vuotta. Emämaassa tallettajia on 17 000, täällä vasta 220.
”Emme voi vielä tarjota käyttäjätiliä, jolla voisi hoitaa arkisen laskujen maksun. Suomessa ihmisillä on yhä tapana laittaa kaikki rahansa yhteen pankkiin”, Merkurin edustaja Marika Lohi kertoo.
Pienuudesta huolimatta Suomen Merkur pystyy Lohen mukaan tarjoamaan lainaa sitä hakeville. Rajoituksena tosin on, että vain yleishyödylliset hankkeet kelpaavat.
Lohen mielestä idealistien pankki on turvallinen säästäjälle.
”Jokaisen kannattaisi tutustua pankkinsa tase- ja tulostietoihin sekä toimintakertomukseen. Viimeisimmässä puolivuosikatsauksessa vakavaraisuusprosenttimme oli kaksinkertainen pankeilta yleensä vaadittavaan nähden.”
Lohi myöntää, että rahoituspäätösten tekemiseen käytetään Merkurissa enemmän työtä kuin muualla. Taloudellisen kannattavuuden arvioimisen lisäksi pitää tarkistaa, vastaako hanke pankin arvopohjaa. Pankin asiakkaasta menettely lisää henkilöstömenoja, mutta parantaa riskien hallintaa. Merkur kutsuu tallettajiaan säästäjiksi, ei sijoittajiksi.
Jotkut laittavat Merkuriin rahaa pelkästään hyvää hyvyyttään. Jos valitsee pankin tukitilin, Merkur lahjoittaa tililtä kertyvän prosentin koron valitsemilleen projekteille. Vuonna 2009 Suomesta kertyi parituhatta euroa, jotka menivät muun muassa kaivon rakentamiseen maatiaislehmien kasvattajalle.
Lohi vetää hihastaan vielä yhden ässän: takuupiirit, joita rakennetaan yleishyödyllisille yhdistyksille.
”Esimerkiksi Uusi tuuli -yhdistys tarvitsi lainaa pätkittäin. Piirin avulla se pystyi muodostamaan hankkeelleen pankkilainan tarvitseman vakuuden. Takuupiirissä oli mukana vaihtelevilla summilla väkeä monesta eri aktivistisukupolvesta.”
Päivi Mattila
––––––––––––––
Kati Savela, Päivi Mattila
