Äiti Amman halaus

Politiikka ja uskonto limittyvät toisiinsa, kun globaalia omaatuntoa edustava Äiti Amma kietoo suomalaisen kulttuurieliitin syliinsä.

Jännitys väreilee ilmassa, kun Kaapelitehtaan halliin kokoontunut väkijoukko odottaa massojen halaamisesta tunnetun Amman saapumista. Amma on kahdeksatta kertaa Suomessa vierailulla ja uteliaiden joukko kasvaa vuosi vuodelta. Joukossa on paljon valkoisiin pukeutuneita ihmisiä, lapsista vanhuksiin.

Laulu alkaa, ihmiset nousevat seisomaan, Amma kulkee väkijoukon läpi lavalle ja istuu tyynylle suuren kimaltavan lootuskukkakoristeen eteen.

Lavalle astuu myös hänen avustajansa sekä valkoisiin pukeutunut kulttuuri- ja kirkkoministeriksi itseään tituleerannut Tanja Saarela. Suomen hallitus Saarelan välityksellä oli ensimmäinen länsimainen hallitus, joka virallisesti toivotti Amman tervetulleeksi.

Ennen puhettaan Saarela asetti kukkaseppeleen Amman kaulaan ja kumartui halattavaksi. Kaulaan asetettavalla kukkaseppeleellä osoitetaan Intiassa kunnioitusta.

Kaapelitehtaalla kulttuuriministeri Tanja Saarelan valkoinen vaatetus herättää hämmästystä. Kokonaan valkoisiin on pukeutunut vain pieni osa tuhatpäisestä väkijoukosta.

Amma-liikkeen Suomeen tuonut elokuvaohjaaja Taavi Kassila kertoo, että Amman oppilaat ja avustajat ovat pukeutuneet valkoisiin. ”Valkoinen edustaa puhtautta ja pyrkimystä puhdistautua. Se on Amman toivomus meille, jotka olemme häneen sitoutuneita ja autamme häntä tilaisuuksien aikana”, Kassila jatkaa.

”Olen ollut ennenkin valkoisissa, mikä on iloinen ja rento väri, ja olisi ollut teennäistä laittaa ’kovat kaulaan’. En ole peitellyt, että olen ollut kiinnostunut Amman työstä, enkä halua peitellä nytkään”, Tanja Saarela vastaa.

Ministeri Tanja Saarela on tavannut Amman useita kertoja, aloittanut joogan harjoittelun ja haaveilee matkasta Intiaan Amman ashramiin eli henkisen yhteisön keskukseen.

Suomessa ja ympäri maailmaa elämyksellisen hengellisyyden etsintä on yleistynyt. Yksi nopeasti kasvaneista uskonnollisista ilmiöistä on vahvasti hindulaiseen traditioon pohjautuva Amman ympärille syntynyt liike.

Suomessa on tyypillistä liikkeen uskonnollisuuden sivuuttaminen. On helpompaa poimia yksittäisiä ajatuksia kuin perehtyä liikkeen uskonnolliseen taustaan. Amma-liike on kuitenkin kiinteästi osa hindulaisuutta.

”Haluan irrottautua intialaisesta ja hindulaisesta traditiosta ja nähdä Amman merkityksen ihmisille esimerkiksi opettajana”, korostaa suomalaisen Amma-liikkeen tiedotussihteeri Antti Juhani Vihuri ja pohtii: ”Milloin otamme sen askeleen, että jokin liike irtoaa vanhasta uskonnosta omaksi liikkeekseen?”

Amma eli koko nimeltään Mata Amritanantamayi Devi, Kuolemattoman Autuuden Äiti, on noussut yhdeksi keskeiseksi hengelliseksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi maailmassa.

Amman elämäkerrassa hänet identifioidaan Krishna-jumalaan sekä Jumalattareen, deviin, joka hindulaisen ajattelun mukaan on maailmankaikkeuden jumalallinen äiti. Hindulaisuudessa jumalan ajatellaan olevan yksi, mutta ilmenevän samanaikaisesti useissa eri muodoissa.

Amma on tullut kuuluisaksi darshanista eli halauksesta, jonka välityksellä ihminen joko fyysisesti tai henkisesti näkee ja kohtaa jumalansa.

”Meillä on velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan, mutta unohdamme velvollisuutemme, kun juoksemme kartuttamassa omaa menestystämme. Paljon suurempaa kuin maalliset saavutukset on nostaa kaatunut pystyyn, antaa tukea ja rakkautta heikolle ja poistaa välinpitämättömyys mielestämme”, Amma toteaa.

Saarelan tervetuliaispuheessa nousi tämä sama ajatus esille sekä viittaus talouden globalisaation asettamiin uhkakuviin tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta: ”Globalisoituvassa maailmassa, kuten aina tilanteissa, joissa tapahtuu suuria rakenteellisia muutoksia, on vaarana, että ahneus ja itsekkyys pääsevät vallitseviksi. Raamatun mukaan rakkaus kylmenee tällaisessa tilanteessa. En sano, että globalisaatio olisi sinänsä paha, mutta ahneuden ja piittaamattomuuden vastaisille esikuville on tarvetta.”

Saarela myöntää Amman vaikuttaneen hänen ajatteluunsa ja suhtautumiseensa politiikkaan.

”Politiikassa on kyse vallasta, joka ei koskaan saa olla itseisarvo. Valta saattaa helposti turmella ihmisen, mutta se on toimiva työväline, jos sitä käyttää hyvään.”

Saarela jatkaa huokaisten: ”Helppoa on osoittaa toisia sormella. Muutos lähtee kuitenkin oman itsen muuttamisesta. Vasta sitten hyvä voi levitä.”

Tärkeimmäksi Amman opetukseksi Saarela nimeää rauhan ja rakkauden eteenpäin viemisen. ”Kaikissa uskonnoissa on havaittavissa sama sanoma: rauhan ja rakkauden eteenpäin vieminen. Kun tutustumme toisiimme, oikea suvaitsevaisuus etenee.” Amman kanssa vastaaviksi toimijoiksi Saarela nimesi Dalai-laman ja Gandhin.

Kuten valtaosaan maailman uskonnoista, tähänkin liittyy vahva sosiopoliittinen ulottuvuus. Intialaisessa kastiyhteiskunnassa vahvana yhteiskuntakritiikkinä ja rajojen rikkomisena voi nähdä sen, että Amma halaa kaikkia heidän taustastaan riippumatta.

Yhteiskunnan taloudellisten ja sosiaalisten vääristyneiden rakenteiden kritiikki onkin Amman liikkeessä keskeisellä sijalla uskonnollisen aspektin lisäksi. Amman ashramissa on kuitenkin vahvat hierarkiat ja Ammaan suhtaudutaan kuin kuningattareen.

”Oikeudenmukaisuuden ja oikean toiminnan puute on katastrofi, joka tuhoaa maailman. Olemme velkaa maailmalle ja kaikille sen olennoille. Maa ja luonto on äitimme. Me emme saa vahingoittaa äitiämme”, Amma sanoo ennen rukoukseen ja siunaukseen päättynyttä puhettaan.

Kirjoittaja opiskelee uskonnon aineenopettajaksi.

Judith Cornell: Amma. Syleilevän äidin elämäntarina. Basam Books 2003.

Johanna Nuorteva

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu