splash_image.jpg

Aika vaihtaa pankkia

Porvarillisessa Kumpulassa puuhataan Stadin Aikapankkia, melko kommunistista hanketta.

”Kuluneen vuoden aikana meitä on kutsuttu niin anarkokapitalisteiksi kuin kommunisteiksikin”, naurahtaa Ruby van der Wekken, yksi Stadin Aikapankin perustajista. ”Ideana ei ole kuitenkaan marginalisoida tätä, vaan this is an opportunity to rethink a lot of things that are happening in the world now.” Hollannista kotoisin oleva van der Wekken sekoittaa suomea ja englantia selittäessään, että juuri nyt on syytä ajatella toisin maailman tapahtumia.

Stadin Aikapankki on osa kansainvälistä Community Exchange Systems (CES) -verkostoa. Suomessa toimii yhteensä kymmenkunta aikapankkiryhmää, joiden toiminta perustuu kansainväliseen time banking -periaatteeseen. Aikapankeissa rikkaus ei ole pääoman haalimista vaan vastavuoroisuuteen sekä tasa-arvoon pohjaavaa antamista ja saamista.

Raha valuuttana perustuu velkaan ja niukkuuteen. Aikapankki sen sijaan ammentaa runsaudesta. Jokainen voi saada ja antaa, jokaisen aika on yhtä arvokasta.

Van der Wekken nostaa esiin aikapankkien taustalta löytyvän Edgar S. Cahnin ajatuksen ydintaloudesta (core economy). Siinä missä markkinataloudessa omistajaa vaihtaa pääoma, ydintaloudessa vaihdon välineinä ovat ei-materialistiset asiat ja alueena koti, perhe, naapurusto ja pienet yhteisöt.

”Edgar Cahn oli sitä mieltä, että demokratia rakennetaan kotona. Siellä opitaan välittämään ja jakamaan. Tämä taas ei ole pääoman näkökulmasta arvokasta. Markkinatalous enemmänkin heikentää ja hajottaa ydintaloutta.”

Van der Wekken lisää, että Cahnin mukaan aikapankkien päätavoite on ydintalouden ja siihen kuuluvan kansalaistoiminnan vahvistaminen.

”Ihmisten täytyy saada päättää asioistaan ja osallistua sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen.”

Vaihdon malleja on aikapankeissa useita. Vaihtoa voi tapahtua niin yksittäisten henkilöiden, yhteisöjen, järjestöjen kuin yritystenkin välillä. Person to person -mallissa ihmiset voivat vaihtaa keskenään vaikka tovin verran ruohonleikkuuapua toviin lapsenvahtimista. Tovi on Kumpulassa käytetty vaihdon väline.

Person to agency -malli voi saada esimerkiksi nuorison tekemään vihertöitä kaupungin puistossa tovia vastaan, jonka puolestaan voi tuhlata vaikka paikallisella liikuntahallilla sisäliikuntavuoroon. Myös kolmannen sektorin tahot voivat vaihtaa ja jakaa keskenään taitoja ja resursseja.

”Aikapankkia ei pidä nähdä vain rahan säästämisenä, vaan ajatella tässä laajemmin tuottamisen muuttamista osallistavaksi: että käytettäisiin yhteiskunnan rakentamisessa kaikkien taitoja ja kykyä välittää toisista”, van der Wekken sanoo.

”Aikapankki ei ole veronkiertoa. Emme halua myöskään poistaa valtiota. Kyse on siitä, kuinka valtio voisi tukea aikapankkeja ja kuinka palvelut järjestetään.”

Aikapankkitoiminta ja siihen liittyvä osallistavan tuottamisen käsite ovat kehittyneet Englannissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ensin Edgar Cahn ja myöhemmin the New Economics Foundation ovat esittäneet aikapankkitoiminnan mahdollistaman vastavuoroisuuden ja tasa-arvon tekevän myös yhteiskunnallisista suhteista kestävämpiä ja parempia.

”Tämä voisi olla paradigman muutos sen suhteen kuinka rakennamme hyvinvointia. Aikapankissa ihmiset ovat varallisuutta. Näin perinteisesti hyväntekeväisyyden tai rahallisen avun yksipuolisina vastaanottajina nähdyistä ryhmistä, kuten työttömistä, vanhuksista tai maahanmuuttajista saadaan aktiivisia toimijoita”, van der Wekken summaa.

”Englannissa on paikkoja, joissa toistuvat terveyskeskuskäynnit ovat vähentyneet kun alueella on alettu harjoittaa aikapankkitoimintaa.”

Yhtenä aikapankkitoiminnan tulevaisuuden haasteista van der Wekken näkee sen kehittämisen. Vaikka pankki tarvitseekin aktiivisia vaihtajia toimiakseen hyvin, ei kasvu ole pankin toiminnan ensisijainen tavoite. Aikapankkitoiminnan kasvu on enemmän sen potentiaalin hyödyntämistä ja viemistä progressiivisesti eteenpäin.

”Järjestämme nyt syyskuussa ensimmäisen verkostotapaamisen, johon kutsumme mukaan ihmisiä muun muassa sosiaalipolitiikasta, maahanmuuttajaverkostojen edustajia sekä kansanedustajia.”

Solidaarisuustalouden käsite halutaan ottaa keskusteluun mukaan vahvemmin.

”Muutos, jota etsimme ei ole ehkä yhden yön vallankumous.”

Mukaan tarvitaan eri instansseja, jotka voivat rakentaa yhteistyöhön perustuvaa taloutta, joka taas mahdollistaa autonomian ja solidaarisuuden. On oltava tasa-arvoa mutta sallittava myös erilaisuutta. Van der Wekkenin mukaan esimerkikisi aikapankit, paikallisrahat ja ruokapiirit ovat työkaluja tällaiseen.

”Aikapankki-idean käyttämisessä on rajana vain mielikuvitus. Minulle päämotivaatio tässä on se kuinka aikapankki voi avata uusia tiloja ja keskusteluita”, Ruby van der Wekken jatkaa.

”Tämä on pedagoginen prosessi kaikille, myös meille toiminnan pyörittäjille. Tämä on myös mahdollisuus haastaa se mitä nyt on ja tehdä yhteiskunnasta enemmän sellainen paikka missä todella haluaa elää.”

_______________

Aikapankista hyvinvointia & henkistä pääomaa

”Käytännön haaste on siinä kuinka ihmiset muistavat aikapankin olemassaolon kun tulee jokin tarve. Että ei mennä ensin kauppaan tai soiteta putkimiehelle, vaan katsotaan mitä aikapankissa on tarjolla”, pohtii Sanna Pelliccioni, yksi Stadin Aikapankin perustajajäsenistä.

”Moni ajattelee, ettei osaa tehdä mitään tai ettei ole aikaa. Aikapankissa voi vaihtaa myös paljon sellaisia asioita, joiden tekemiseen ei tarvita aikaa, kuten vaikka lainata kirjallisuutta tai tarjota omeniaan kerättäväksi. Aikapankki ei suinkaan tee elämää kiireisemmäksi tai vaadi ylenmäärin aikaa. Sen sijaan se voi helpottaa elämää, kun monenlaista apua on helposti saatavilla.”

Kumpulan Vaihtopiiristä nimensä Stadin Aikapankiksi muuttanut ryhmä on kerännyt vuodessa noin 300 henkisen jäsenistön. Stadin Aikapankki käyttää vaihdon välineenä tovia. Se vastaa yhtä työtuntia. Vaihdot järjestetään käytännössä aikapankkien kansainvälisiellä torilla netissä, jossa myös toveista pidetään kirjaa. Aikapankin vaihdot ovat tuoneet yhteen ihmisiä eri taustoista ja eri ikäryhmistä.

”Tottakai aikapankin perustaminen käytännössä on vaatinut aikaa ja työtä. Tässä on kuitenkin itsekin kasvanut ja kehittynyt, hahmottanut kuinka isoihin asioihin tämä voi oikeastaan vaikuttaa. Aikapankin periaatteen voi liittää mihin vaan ja katsoa sen kautta asioita uudella tavalla.”

Sanna näkee aikapankin voivan toimia myös julkisten palveluiden tukena. Hän pohtii esimerkiksi tarvetta kotiavusta. Aikapankin kautta apua etsivä vanhus voi neuloa vastineeksi vaikka villasukat.

”Onhan siinä hurja ero, jos vertaa vaikkapa ostettua vanhusten hoitoapupalvelua, ja aikapankin kautta tapahtuvaa palveluiden vaihtoa. Ero hyvinvoinnissa voi olla valtava. Toisessa se tehdään rahalla ja tuloksena saattaa olla pahimmillaan, vain kiireinen hoitajan käynti, saadut lääkkeet ja paha mieli. Aikapankkitoiminnan kautta voi saada oikeasti välittävää, kiireetöntä seuraa. Tästä voi seurata se, että kun mieli on parempi, niin esimerkiksi mielialalääkkeitä tarvitaan vähemmän. Näitä asioita olisi tärkeää nostaa julkiseen keskusteluun.”

Stadin aikapankkilaiset haluavat edistää kaupungin ja kaupunginosien yhteisöllisyyttä. Kansainvälinen CES-verkosto, jonka osa Stadin Aikapankki on, mahdollistaa vaihdon myös kansainvälisesti esimerkiksi käännösavun tai majoituksen muodossa. Aikapankkitoiminnasta kiinnostuneet saavat valmiiksi käännettyä materiaalia ja käännöksiä saa Stadin aikapankkilaisilta.

Sonja Hyppänen

stadinaikapankki.wordpress.com

_______________

Sonja Hyppänen

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu