splash_image.jpg

Aidattu eksotiikka

Pohjois-Thaimaassa burmalaiset karenni-pakolaiset on aidattu eläintarhamaisiin kyliin, jonne turistit pääsevät pällistelemään perinnepukeutumista pääsymaksua vastaan.

Pohjois-Thaimaassa elää tuhansia karenni-heimoon kuuluvia pakolaisia, jotka ovat vuosikymmenten aikana paenneet Burmasta. Osa heistä on elänyt Thaimaassa 1990-luvun alusta – siitä lähtien, kun levottomuudet Burmaa hallinneen sotilasjuntan ja oman karenni-valtion puolesta taistelevien joukkojen välillä kärjistyivät.

Karenni-naiset käyttävät perinteisesti metallista kaulakorua, jonka renkaita lisätään kaulaan iän myötä. Koru venyttää kaulan ja surkastuttaa niskan lihakset. Seurauksena voi olla, että lihakset eivät enää jaksa kannatella päätä ilman kaulakorun tukea.

Karennien ulkonäköä hyödynnetään Thaimaassa liiketoimintana. Osa pakolaisista elää turistikohteiksi rakennetuissa kylissä, joiden portilla vierailija maksaa pääsymaksun. Asukkaiden mukaan suurin osa kertyneistä rahoista katoaa Thaimaan viranomaisten taskuihin.

Mae Hong Sonin kaupungin lähellä maaseudulla sijaitsevaan muutaman sadan asukkaan kylään Hui Sua Taoon turisteja houkutellaan jo kaukaa moottoritieltä ”To see the long neck” -kylteillä. Turistikylä on rakennettu yksinkertaiseksi. 400 metrin pituisella kauppakadulla matkailija pääsee tallentamaan kamerallaan kuvaukseen tottuneita kasvoja. Kojuissa myydään karennien tekemiä matkamuistoja.

Thaimaan hallitus ei anna pakolaisten valita asuinpaikkaansa maan sisällä. Se on myöntänyt karenneille vain statuksen vuoristoheimon edustajina, mutta ei ole antanut heille Thaimaan kansalaisuutta.

Turistikylien lisäksi karenni-pakolaisia elää Thaimaan viranomaisten vartioimilla virallisilla pakolaisleireillä, joilta he eivät saa poistua. Jos pakolaiset lähtevät leirien ulkopuolelle, heitä pidetään Thaimaan ulkomaalaislain mukaan laittomina siirtolaisina. Heitä uhkaa pidätys, vankeus ja karkotus maasta.

Vaikka Burma on viime kahden vuoden aikana avannut mahdollisuuksia pakolaisten paluumuuttoon, useimmat eivät enää voi kuvitella rakentavansa uutta kotia Burmassa tuhotun elämän raunioille.

Journalistit ja ihmisoikeusaktivistit ovat esittäneet huolensa siitä, että kaulakoruperinne alistaa karenni-naisia ja rajoittaa heidän vapauttaan. Hui Sua Taon kylässä elävät naiset kertovat päättävänsä itse omasta kohtalostaan.

Modernisaatio on muuttanut perinteitä ja asenteita. Kaulakoru on useammalle osa-aikainen kaunistautumisen väline – kuten missä tahansa muualla maailmassa.

Karenni-naisten mielestä heimoyhteisöt ovat tasa-arvoisia, ja suuri osa kertoo kantavansa korujaan osana identiteettiään ja kauneuttaan. Naiset kertovat, että vasta jouduttuaan massaturismin kohteeksi he ovat tunteneet itsensä eläintarhan eläimiksi, joita ihmetellään ja säälitään.

Kaulakorusta on tullut naisille identiteetin lisäksi myös pakko, sillä eksotiikasta maksaneet turistit jäisivät muuten tyytymättömiksi.

Meeri Koutaniemi

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu