aidan takana ylämailla

Mielenosoittajat rakensivat rauhaa Clyden ydinasetukikohdassa.

Levoton ja katkonainen uni päättyy puoli viideltä aamulla. Majoituspaikkana toimivassa varastohallissa on ollut koko yön ajan kauhea meteli, kun banderolleja, soittimia ja muuta mielenosoitusrekvisiittaa on viimeistelty toimintakuntoon. Takana on jo viikko ulkomailla – ensin kolmen vuorokauden bussimatka Skotlantiin ja sen jälkeen ydinaseiden vastustamiseen liittyviä työryhmiä, väkivallattomuuskoulutusta, Glasgow’n kaupunkiin tutustumista, vegaaniruokaa ja levottomia öitä.

Kaikki taloon majoittuneet parisataa ihmistä näyttävät jo olevan hereillä. Ulkona on vielä pimeää, kun keittiöporukka mättää ruispuuroa lautaselleni. Sen jälkeen siirrytään busseihin, jotka pitkänä letkana suuntaavat ulos kaupungista.

Puolentoista tunnin ajomatkan jälkeen edessä avautuu upea maisema. Oikealla kohoaa vuorijono, joka tavoittelee taivasta. Vasemmalla näkyy syvänsininen vuono hiekkarantoineen. Edessä on korkea verkkoaita. Sen päälle ja sivuille on keritty röykkiöittäin piikkilankaa, ja aidan takaa tuijottavat valvontakameroiden silmät.

On vaikea käsittää, että tuon aidan takana on ydinasearsenaali, joka vastaa tuhovoimaltaan tuhatta Hiroshimaan vuonna 1945 pudotettua atomipommia. Tuntuu mahdottomalta, että tähän postikorttimaiseen maisemaan kätkeytyy Britannian ydinsukellusvenelaivasto, joka saastuttaa Skotlannin vesiä tappavalla säteilyllä.

Poliiseja on vastassa valtava joukko. Miesvahvuuttaan poliisit eivät suostu kertomaan, mutta ainakin parisataa koppalakkia Clyden tukikohdan liepeillä partioi varmasti. He eivät kuitenkaan käy estelemään, kun busseista purkautuvat ihmiset asettuvat porttien eteen. Pian laulut ja iskulauseet raikuvat huhtikuun lopun aamuauringossa. Rumpuorkesterin samba saa monen poliisinkin puntin vipattamaan.

Performanssiryhmän esityksessä alistettu kansa nousee vastustamaan öljyn ja aseiden valtaa. Tapahtuman vanhin osanottaja lienee pyörätuolissa istuva harmaahapsinen Bobby Harrison, joka kertoo käyvänsä kaikissa tukikohdan luona järjestettävissä mielenosoituksissa. Nuorimmat ydinaseiden vastustajista ovat syntyneet kylmän sodan jälkeisessä maailmassa. Paikallisten lisäksi väkeä on saapunut eri puolilta Brittein saaria ja Eurooppaa, Suomestakin bussilastillinen.

Mielenosoittajia yhdistää se, että he pitävät ydinaseita moraalittomina ja laittomina joukkotuhoaseina. Monet tahtovat myös esittää vastalauseen Britannian osallistumiselle sotaan Irakissa.

Mielenosoittajien keskuudessa huhutaan, että avaintyöntekijät on siirretty tukikohtaan veneellä, ja monet muut ovat ottaneet mielenosoituspäiväksi vapaata. Siitä huolimatta mieli on korkealla. Symbolisena protestina tapahtuma on merkittävä, ja joka tapauksessa monet autot joutuvat kääntymään ympäri tukikohdan porteilta.

Muutaman tunnin jälkeen poliisi käy toimeen. Herrasmiesmäisen varovasti poliisit kantavat tielle istuutuneet mielenosoittajat yksitellen pois. Mielenosoituksen järjestäjät ovat sopineet pelisäännöistä poliisin kanssa etukäteen, ja kaikki sujuu rauhallisesti. Paikalle on kuulemma saapunut eri puolilta maata poliiseja opettelemaan mielenosoittajien hellävaraista käsittelyä paikallisten, useissa mielenosoituksissa harjaantuneiden konkareiden johdolla.

Toisiinsa kahliutuneita protestoijia varten paikalle tuodaan leikkurein varustettu erikoisjoukko. Irtileikattavat mielenosoittajat saavat itselleen suojalasit. Poliisi esittelee toimittajille ylpeänä leikkuria, joka pysähtyy heti ihoon osuessaan. Putkin ja ketjuin toisiinsa kiinnittyneessä ihmisryppäässä on mukana useita pyörätuoleja. Siinä riittää poliisilla näpertämistä.

Mielenosoitus päättyy illansuussa, kun viimeisetkin toisiinsa lukittautuneet saadaan toisistaan irti. Päätösseremonian jälkeen alkaa toisenlainen protesti, kun muutamat uskalikot murtautuvat aidan läpi sisään tukikohtaan onnistuen pysäyttämään sen toiminnan muutamaksi tunniksi. Saman illan aikana sotilasalueelta otetaan kiinni kuusi suomalaista.

Sitten kaikki on ohi. Kaupunkiin palaamisen jälkeen aletaan odotella pidätettyjen vapautuksia. Yhteensä protestoijia on päätynyt putkaan parisataa. Kaikki pääsevät ulos vuorokauden kuluessa.

Mielenosoittajat ovat tyytyväisiä päivän tapahtumiin. Järjestäjät suuntaavat kuitenkin jo katseensa tulevaisuuteen: rauhanleirejä, mielenosoituksia ja kansalaistottelemattomuustempauksia mainostetaan. Ydinaseriisunnan aikaansaaminen vaatii vielä paljon työtä.

Sampsa Oinaala

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu