Ahneiden influenssa

Taudin synty, leviäminen ja niiden takana olevat mekanismit eivät ole mediaa hirveästi kiinnostaneet.

Sikainfluenssaa on nyt löytynyt myös Suomesta. ”Paniikki iski kouluun” kiljuvat lööpit. Samalla uutisoidaan kuinka moni on maailmalla tautiin sairastunut tai mahdollisesti menehtynyt. Media keskittyy pelon lietsomiseen ja kauhukuvien maalailuun. Hengityssuojainten käytön hyödyt ja riskit on vertailtu moneen kertaan.

Taudin synty, leviäminen ja niiden takana olevat mekanismit eivät ole mediaa hirveästi kiinnostaneet.

Tauteja eläimillä on aina ollut, ja ajoittain niitä on myös siirtynyt ihmisille. Tehomaataloudella luodaan olosuhteet, joissa taudit leviävät kerta toisensa jälkeen. Niiden siirtyminen ihmisiin on arpapeliä.

”Eläintiheyden kohoaminen lisää riskiä virusten leviämiselle”, Liisa Sihvonen sanoo. Helsingin yliopiston professori ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimusjohtaja myöntää, että tehomaatalouden myötä taudit kehittyvät ja leviävät tehokkaimmin. ”Suurissa yksiköissä virus kulkeutuu nopeasti ja mutatoituu. Pienemmissä tuotantoyksiköissä on tietenkin tämän suhteen pienemmät riskit.”

Pienemmissä yksiköissä virukset eivät myöskään leviä yhtä suuriin eläinpopulaatioihin.

Kuitenkin alkeellisemmatkin olosuhteet voivat olla virusten leviämiselle suotuisia. ”Erityisesti Aasian maaseudulla siipikarja, siat ja ihmiset ovat läheisissä kontakteissa. Siat eivät koskaan saisi olla kosketuksissa siipikarjaan.”

”Tehokkuusvaatimusten nimissä karjan käsittelyä tehostetaan”, sanoo professori Anna Valros Helsingin yliopistolta

”Henkilökunnan määrä eläintä kohden laskee, samoin tekee mahdollisuus tautien varhaiseen huomaamiseen. Kun eläimiä ei hoideta yksilöinä, ei ongelmiakaan välttämättä huomata.”

Olosuhteet suomalaisilla tiloilla eivät suinkaan ole maailman huonoimmat, mutta meilläkin seurataan kovasti kansainvälisen kehityksen perässä. Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan tilakoot ovat kasvaneet täälläkin melkoisesti.

Professori Sihvonen muistuttaa, että suomalaiset tilat ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin maailmalla. ”Esimerkiksi hollantilaiset tilat ovat jotain ihan muuta kuin suomalaiset.”

Kuitenkin Sihvonen myöntää, että tehomaatalouden kritisoiminen Suomesta käsin on hieman ongelmallista, mikäli meilläkin tilakokoja kasvatetaan.

Tälle kehitykselle ei juuri mitään voi. Laajennu tai kuole, sanoo puolestaan Anna Valros.

”Tilakoot kasvavat ja pieniä putoaa jatkuvasti kilpailusta. Kasvua tapahtuu jatkossakin, erityisesti sikataloudessa. Valinnanvaraa kasvulle ei juurikaan ole, kansainvälisillä markkinoilla pitää mennä muiden perässä. Kotimainen pientuotanto, luomu ja muut ovat melkoisia kuriositeetteja, mikäli kuluttajat haluavat lihansa mahdollisimman halvalla.”

Ja halpaa lihaahan kuluttajat kaipaavat. Laman lähestyessä kokolihan myynti on laskenut, ja halvan jauhelihan markkinoilla käydään kovaa kilpailua asemista.

Kaupanalalla vastuun ulkoistaminen toimii ensiluokkaisesti: kuluttajat ostavat halvinta, mitä on tarjolla. Kauppiaat puolestaan vannovat markkinoiden nimeen ja ilmoittavat kuluttajien päättävän valinnoillaan. Mikään taho ei ota vastuuta elintarviketuotannon eettisyydestä, olosuhteista tai ympäristövaikutuksista. Tai siitä, että se tappaa jo ihmisiäkin.

_______________

Vuosi | 1995 | 1997 | 2000 | 2002 | 2004

Lypsykarjatalous | 100 | 111 | 152 | 170 | 197

Muu nautakarjatalous | 100 | 128 | 170 | 193 | 189

Sikatalous | 100 | 132 | 166 | 190 | 254

Siipikarjatalous | 100 | 146 | 306 | 317 | 318

Lammastalous | 100 | 151 | 174 | 220 | 182

_______________

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu