Arvostelussa Buikan levy La Noche Más Larga.
Buika laulaa ilmaisullisesti ja sensuellisti, käheällä ja savunsekaisella whiskysikariäänellä, jota voisi kutsua jopa raa’an eläimelliseksi.
Latinomusiikin rakkautta, intohimoa, surua ja kaihoa Buika tulkitsee keskittyneesti ja sielukkaasti, lisäten siihen samalla afrikkalaisen taustansa tuomaa väriä. Myös kitaransoitossa kuuluvat afrikkalaiset vaikutteet.
Buikan äänirekisteri on laaja, ja hänen improvisaatiokykynsä tuo musiikkiin omanlaisen jännityksen. Kuunnelkaapa vaikka Buikan tulkinta Jacques Brelin kappaleesta Ne me quitte pas, jonka Edit Piaf teki tunnetuksi.
Tai Abbey Lincolnin klassikko Throw It Away, jonka Buika herättää eloon aivan uudella tavalla, kun laulun sanat saavat ansaitsemansa huomion. Billie Holidayn Don’t Explain muuttuu Buikan tulkinnassa flamencojazziksi.
Levyn nimikkobiisi on haikea ja sielukas balladi, joka syntyi laulajan omasta kynästä.
Buika: La Noche Más Larga. Warner Music 2013. Neljä tähteä.
Maria-Kaisa Jurva
